Ennen Miian koulutusta olin kolmessa treenissä kokeillut
vietinnostatusta siten, että otan Jalon perusasentoon. Jalolla on paksu
kaulapanta, missä on liina, joka on koiran takana olevalla apparilla. Annan
seuraa-käskyn ja lähden seuruuttamaan. Appari pitää kuitenkin koiran
paikoillaan ja minä käännyn koiraan päin haukuttamaan. Lisää viettiä haettiin
vielä piiskalla, raipalla tai muulla, ja samalla toistin seuraa, seuraa,
seuraa. Käännyin seuruuttamaan ja appari päästi koiran seuruuseen. Viettihän
siinä nousi. Lopulta kuitenkin itse seuruu alkoi hajota pahanpäiväisesti ja
Jalosta tuli seuraa-käskyn jälkeen hieman levoton, jolloin seuruukin oli
levotonta.
Omalla vuorolla otin Jalon alussa maahan, haukutin ja seuruutin. Seuruu ei ollut ihan
niin kaoottista, mutta paikka, etäisyys ja mielentila olivat väärät. Miia hyvin
yksinkertaisilla harjoituksilla korjasi paketin kasaan. Avainasemassa olivat
pysähdykset: seuruutin, kunnes Miia käski pysähtymään. Jalo pysähtyi, mutta
vinoon ja kauas, koska itse seuruukin oli edistävää ja poikittavaa ja etäisyyttä
oli liikaa. Lähdettiin uudestaan liikkeelle ja pysähdyksessä annoin
välittömästi uuden käskyn, ja Jalo korjasi asennon. Tätä jatkettiin kunnes Jalo
alkoi itse korjata asennon tiiviiksi. Vietti kuitenkin säilyi kokoajan vaikka
lähdöt tehtiin perusasennosta. Näin ollen viettiä oli saatu harjoituksilla
lisää, mutta kuten Miia sanoi, on paketti laitettava sen jälkeen myös
kasaan. Miia totesikin, että siinä vaiheessa, kun pakka alkaa levitä, on
viettiä tullut lisää ja välittömästi pitää alkaa tasoittelemaan.
Viettiä tuleekin tehdä kuureina. Nyt kokeilen vietin nostatusta seuraavaksi vasta muutaman treenin päästä. Silloinkin vain yksi kerta voi riittää todennäköisesti ja taas sen jälkeen tasoitellaan. Miia myös totesi, että vietinnostatuksissa olin jättänyt yhden keskeisen asian pois, eli istumisen. Olin haukuttanut ja siitä ottanut seuruuseen, mutta sen sijaan olisi pitänyt haukutuksen jälkeen antaa nopea istu –käsky. Sen jälkeen menen itse koiran viereen ja annan seuraa-käskyn. Ja kun koira patoaa, lähden liikkeelle ja parin askeleen jälkeen palkka. Näin pakka pysyy helpommin kasassa suuremmassakin vietissä.
Lisäksi pitää muistaa, että koskaan koiraa ei vedetä pois,
vaan koira ei vain pääse mukaan. Koira jää paikoilleen. Poisvetämisestä koira
tulee levottomaksi, mikä näkyi myös meillä.
Jalon siskon kanssa vastaavanlainen ongelma korjattiin toisenlaisella harjoituksella. Siinä koira otettiin seuruuseen ja kesken seuruun ohjaaja ottaakin nopean askeleen sivusuunnassa oikealle, jolloin koiran tulee olla hereillä takapäänsä kanssa kokoajan. Harjoitus aloitetaan niin, että sivuaskeleen jälkeen tulee heti terävä pysähdys (ilman uutta käskyä). Ja vasta kun koira seuraa erittäin tarkkaavaisesti ja takapää on aktiivinen, otetaan samoja oikealle tehtäviä sivuaskeleita myös vauhdissa. Näillä harjoituksilla koira saadaan pidettyä hereillä, koska koira ei koskaan tiedä, milloin ohjaaja ottaakin sivuaskeleen oikealle. Koulutuksen jälkeen ollaan Jalon kanssa tehty tätä harjoitusta ja se on erinomainen keino saada vietinnostatuksen jälkeen tarkkaavainen ja oikea-asentoinen koira :)
Täyskäännöksiin Miia ehdotti 180+90 käännöksiä.. kokeiltiin myös niitä, mutta olen todennut, että taidan tyytyä vain merkkiääneen, jolla voin kokeissakin kertoa, että täyskäännös on tulossa.. jo muutaman treenin jälkeen täyskäännökset ovat nopeutuneet ja tarkentuneet huomattavasti.
Linkki videoon Miian koulutuksesta... kamerassa ei ole ääntä, joten puhetta ei videolta valitettavasti kuulu. Kaveri kuvasi noudon ja luoksarin opetuksen, mutta laitan videon joskus toiste.
Linkki: Jalo tottis.
Täyskäännöksiin Miia ehdotti 180+90 käännöksiä.. kokeiltiin myös niitä, mutta olen todennut, että taidan tyytyä vain merkkiääneen, jolla voin kokeissakin kertoa, että täyskäännös on tulossa.. jo muutaman treenin jälkeen täyskäännökset ovat nopeutuneet ja tarkentuneet huomattavasti.
Linkki videoon Miian koulutuksesta... kamerassa ei ole ääntä, joten puhetta ei videolta valitettavasti kuulu. Kaveri kuvasi noudon ja luoksarin opetuksen, mutta laitan videon joskus toiste.
Linkki: Jalo tottis.
Ilman apparia treenatessa voin edelleen tehdä samaa kuin
tähänkin asti eli perusasennosta seuraa –käsky, josta patoamisen jälkeen
haukutus ja siitä suoraan seuruuseen. Haukutusta voi itse tehostaa vielä
piiskalla, joka on nyt vihdoin hankittu.. ikioma tyttöpiiska. Jos ei sillä tule
viettiä niin ei sitten millään. Miian koulutuksesta sain hyviä vinkkejä myös muihin tottiksen osioihin, kirjoittelen niitä vähitellen myös blogiin.
Tottisten ulkopuolella on korkattu jälkikausi pellolla. Tuskastuttaa, kun miettii sitä työn määrää, joka Jalon kanssa on jäljellä edessä. Jaloa kun ei jäljestäminen suuremmin kiinnosta. Sisällä on tehty noin 10 kertaa esineilmaisua ja vähitellen Jalo on oppinut hakeutumaan itsenäisesti esineelle asettaen tassut esineen molemmin puolin. Ehkäpä Jalon jäljestysinto nousee, kun saadaan esineetkin jäljelle. Pakko se on uskoa, että joskus se jälkikin saadaan kisakuntoon.
Purut edistyvät hyvää vauhtia. Maalimiehen mukaan Jalo ilmentää molempia viettialueita hyvin tolpassa ja jatkossa keskitytään siihen, että saadaan hallinta tuottamaan sitä viettiä. Tolpassa sitä ei todennäköisesti enää paljoa lisää tule. Videoita olisi kiva julkaista enemmänkin, mutta siinä vaiheessa täytynee pohtia koko blogin laittamista yksityiseksi, sillä maalimies ei välttämättä halua omia treenisuunnitelmia jaettavaksi ulkopuolisille. Toki halukkaat lukijat saavat ilmottautua (tutut ja tuntemattomat) ja hyväksyn sitten vain sopivaksi katsomani katsojat. Mutta vielä mennään julkisella versiolla.
Purut edistyvät hyvää vauhtia. Maalimiehen mukaan Jalo ilmentää molempia viettialueita hyvin tolpassa ja jatkossa keskitytään siihen, että saadaan hallinta tuottamaan sitä viettiä. Tolpassa sitä ei todennäköisesti enää paljoa lisää tule. Videoita olisi kiva julkaista enemmänkin, mutta siinä vaiheessa täytynee pohtia koko blogin laittamista yksityiseksi, sillä maalimies ei välttämättä halua omia treenisuunnitelmia jaettavaksi ulkopuolisille. Toki halukkaat lukijat saavat ilmottautua (tutut ja tuntemattomat) ja hyväksyn sitten vain sopivaksi katsomani katsojat. Mutta vielä mennään julkisella versiolla.
Saidan kanssa on edetty tunnarissa hienosti ja ruutua on treenattu melko ahkerasti. Etenkin ruutua pitää treenata melko tiiviisti, että Saida oppii erottamaan sen merkki-tehtävästä. Tunnelin päässä on kuitenkin havaittavissa valoa. :) Saidan kanssa päästään todennäköisesti mukaan myös metsäjälkiryhmään. Odotan innolla jo treenejä, ja luulen, että jäljestä tulee Saidan uusi lempilaji. :)
Paljon on hyviä asioita tapahtunut. Hyvä niin, sillä pari viikkoa sitten sain kuulla myös huonoja uutisia. Jalon sisko Asa oli lopetettu. Syynä oli mm. voimakas reagointi ääniin ja autoiluun. Ei ole minun asiani ottaa kantaa, oliko ratkaisu oikea, mutta suru oli suuri. Hassua, että en ehtinyt tavata Asaa ja omistajaa kuin pari kertaa kasvotusten, mutta silti olin monta päivää käsittämättömän surullinen. Ja edelleen tuntuu epätodelliselta, että yksi sisaruksista on poissa. <3