Saida (Cimramin ilopilleri)
maanantai 25. syyskuuta 2017
TOKO RM AVO-2
Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Ei yhtään yllättä, että ei saatu Jalon kanssa kolmatta AVO-1 tulosta putkeen tokossa. Lauantaina käytiin rotumestiksissä Kangasalla. Paikkikseen jouduin repimään koiran autosta lennosta, kun luulin, että ollaan vasta toisessa paikkisryhmässä. Tunnetila oli sen mukainen. Jalo oli levoton eikä ollut läheskään yhtä keskittynyt kuin aiemmissa kokeissa, vaan pälyili ympärillä olevia ihmisiä. Olisi pitänyt ehtiä tuoda Jalo pällistelemään etukäteen kentälle, kun kokeessa oli normaalia koetta paljon enemmän porukkaa, mutta kun ei ehtinyt niin ei. Onneksi paikallaolossa vieressä ollutta narttua vilkaisi vain nopeasti ja käänsi äkkiä katseen pois sen näköisenä, että ei saa katsoa. :) Liikkeestä saatiin 10, mutta itselle jäi liikkeestä paska maku suuhun.
Ennen yksilöliikkeitä sain Jalon paremmin keskittymään itseeni. Tosin huomasi selkeästi, että ottaa häiriötä isossa kokeessa, kun sitä yhteistä kuplaa ei meillä kahdella ole olemassa. Alun varmat liikkeet teki hyvin. Myös ruudun ja merkin bongasi virityksestä, mutta jonkun aivopierun seurauksena lähti huitelemaan teltalle ja liikkeenohjaajan luo ja muuta typerää. Ruudun se osaa, samoin merkin, mutta ruudun takana oleva toinen kehä kenties häiritsi liikaa itse suoritusta. Samoin merkki oli A-esteen ja kapulapöydän edessä. Näistä molemmista nolla ja ykköselle sai sanoa hyvästit. Vapautin Jalon liikkeiden välissä samoin kuin aiemmissa kokeissa ja mietin jälkikäteen olisiko vain pitänyt pitää se tiukassa hallinnassa kokoajan. Olisiko se keskittynyt paremmin? Kuka tietää. Muista saatiin kelvollisia arvosanoja ja joitain kymppejä jopa suht tiukalta Aino Juhantalolta ja kehui noutoa, hyppyä ja luoksaria täydellisiksi. Ja olihan ne. Nyt oli luoksarissa ja noudon palautuksessakin enemmän vauhtia kuin viime kokeessa. Loppupisteet oli 244,5-> AVO-2 sij. 4.
Nyt unohdetaan toko hetkeksi ja keskitytään RM:eihin treenaamiseen. Tämän viikon lauantaina edessä oleva FH-koe ei kauheasti nostata tunteita, kun mitään odotuksia, ainakaan positiivisia ei kokeen suhteen ole. RM:eihin yritetään treenata niin paljon kuin mahdollista, mutta osallistuminen varmistuu vasta lähempänä.
torstai 21. syyskuuta 2017
TJ22 ja Riitan toko-opissa
Riitta ja Pekka Korri saapuivat toistamiseen tälle vuodelle kouluttamaanmeidän sekalaiselle treeniporukalle. Itse halusin taas Riitalle toko-oppiin.
Pohjalle tein Jalon kanssa vieraalla kentällä ensimmäiset kunnon tottikset miesmuistiin. Jalon kanssahan koko tottis on seuraamista myöten enempivähempi hajonnut. Täällä pätkä nykyisestä seuraamisesta. Alussa haukottelee, kun odottamisen rutiinia ei ole. Seuraamisessa Jalo on löysä, aukeaa, paikka ei pysy, edistää ja tunnetilakin on huonontunut, kun on ollut niin pitkä tauko. Tiivistettynä siis seuraaminen pitää pistää pakettiin - tekniikka ja tunnetila korjata, jotta ollaan edes lähellä sitä, minkälaista seuraamista Jalo teki viime vuonna. Samalla tietysti pitää rakentaa koko koerutiini ja palkattomuus uudelleen. Ja kaikki tämä reilussa kolmessa viikossa (mihin otsikon TJ tietysti viittaa:), sillä silloin on suojelun rotumestikset, joihin menin Jalon tietysti ilmoittamaan. Ja jottei homma menisi liian helpoksi, niin samalla treenataan kuntoon suojelu, joka sekin on hajonnut palasiksi saikun aikana. Piilohaukku ei kestä, kun Jalon pystyasentoinen haukkuminen vaatii Jalolta leikkauksen jälkeen jotenkin uudenlaista haukkumista. Tiedä sitten onko haukkuminen nykyään jotenkin epämukavampaa piilolla. Valjaita vasten rynkyttäessä haukkuu hyvin, mutta piilolla pystyasennon haukussa tekemistä on tuhottomasti. Myös korrekti ja keskittynyt hallinta on tipotiessään. Jalo myös kuormittuu enemmän omalla maalimiehellä. Pitkää liikettä ei ole tehty tänä vuonna lainkaan ja Jalo on unohtanut sivarin ja selän. Sivari ja selkä on onneksi tehtävissä tyttiksessä, mutta tiukilla on osallistuminen.. ja minkälaisella suorituksella osallistuttaisiin, kun vielä treeniaika on rajallinen, kun Jaloa ei voi edelleenkään haukuttaa montaa kertaa viikossa. Pientä valoa tunnelin päässä antoi tiistaina tehty vierasmokketreeni, joka meni hyvin lukuun ottamatta laiskaa hallintaa. Mutta jos miettii, että treenikertoja on ennen mestiksiä jäljellä maksimissaan viisi, niin hallinta ei ole se, mihin Jalon kanssa pitää panostaa, sillä Jalo on helposti hallinnassa, vaikkakin hallinta on huonompaa ja rumempaa kuin viime vuonna. Myös tottiksen tunnelin päässä näkyy valoa, kun saatiin eilen palauteltua mieliin kokeenomaista rutiinia vireennostatuksen kera onnistuneessa harjoituksessa.
Mistä palataankin postauksen pääteemaan eli tokoon ja eiliseen iltaan. Päätin Saidan kanssa ottaa treenin teemaksi EVL:ää ajatellen merkinkiertohässäkän ja ohjatun kolmella kapulalla. Ohjattua lähdettiin rakentamaan väistämisen kautta niin, että keskimmäisellä kapulalla on jotain todella hyvää/parempaa kuin sivuilla. Laitettiin keskelle siis sekä ruokaa purkissa, että kapula. Saidalla ei ollut ongelmaa suuntien ottamisessa, mutta meinasi pari kertaa ymmärtämättömyyttään mennä keskimmäiselle kapulalle, missä sain sen kuitenkin pysäytettyä ennen noutoa. Päätin jatkossa lähteä väistättämään Saidaa vielä enemmän keskimmäiseltä kapulalta niin, että tuon sen todella lähelle (edemmäksi kuin muut kapulat), jotta Saida varmasti huomaa kapulan ja joutuu aktiivisesti väistämään sitä ja hakemaan reunimmaisen.
Pohjalle tein Jalon kanssa vieraalla kentällä ensimmäiset kunnon tottikset miesmuistiin. Jalon kanssahan koko tottis on seuraamista myöten enempivähempi hajonnut. Täällä pätkä nykyisestä seuraamisesta. Alussa haukottelee, kun odottamisen rutiinia ei ole. Seuraamisessa Jalo on löysä, aukeaa, paikka ei pysy, edistää ja tunnetilakin on huonontunut, kun on ollut niin pitkä tauko. Tiivistettynä siis seuraaminen pitää pistää pakettiin - tekniikka ja tunnetila korjata, jotta ollaan edes lähellä sitä, minkälaista seuraamista Jalo teki viime vuonna. Samalla tietysti pitää rakentaa koko koerutiini ja palkattomuus uudelleen. Ja kaikki tämä reilussa kolmessa viikossa (mihin otsikon TJ tietysti viittaa:), sillä silloin on suojelun rotumestikset, joihin menin Jalon tietysti ilmoittamaan. Ja jottei homma menisi liian helpoksi, niin samalla treenataan kuntoon suojelu, joka sekin on hajonnut palasiksi saikun aikana. Piilohaukku ei kestä, kun Jalon pystyasentoinen haukkuminen vaatii Jalolta leikkauksen jälkeen jotenkin uudenlaista haukkumista. Tiedä sitten onko haukkuminen nykyään jotenkin epämukavampaa piilolla. Valjaita vasten rynkyttäessä haukkuu hyvin, mutta piilolla pystyasennon haukussa tekemistä on tuhottomasti. Myös korrekti ja keskittynyt hallinta on tipotiessään. Jalo myös kuormittuu enemmän omalla maalimiehellä. Pitkää liikettä ei ole tehty tänä vuonna lainkaan ja Jalo on unohtanut sivarin ja selän. Sivari ja selkä on onneksi tehtävissä tyttiksessä, mutta tiukilla on osallistuminen.. ja minkälaisella suorituksella osallistuttaisiin, kun vielä treeniaika on rajallinen, kun Jaloa ei voi edelleenkään haukuttaa montaa kertaa viikossa. Pientä valoa tunnelin päässä antoi tiistaina tehty vierasmokketreeni, joka meni hyvin lukuun ottamatta laiskaa hallintaa. Mutta jos miettii, että treenikertoja on ennen mestiksiä jäljellä maksimissaan viisi, niin hallinta ei ole se, mihin Jalon kanssa pitää panostaa, sillä Jalo on helposti hallinnassa, vaikkakin hallinta on huonompaa ja rumempaa kuin viime vuonna. Myös tottiksen tunnelin päässä näkyy valoa, kun saatiin eilen palauteltua mieliin kokeenomaista rutiinia vireennostatuksen kera onnistuneessa harjoituksessa.
Mistä palataankin postauksen pääteemaan eli tokoon ja eiliseen iltaan. Päätin Saidan kanssa ottaa treenin teemaksi EVL:ää ajatellen merkinkiertohässäkän ja ohjatun kolmella kapulalla. Ohjattua lähdettiin rakentamaan väistämisen kautta niin, että keskimmäisellä kapulalla on jotain todella hyvää/parempaa kuin sivuilla. Laitettiin keskelle siis sekä ruokaa purkissa, että kapula. Saidalla ei ollut ongelmaa suuntien ottamisessa, mutta meinasi pari kertaa ymmärtämättömyyttään mennä keskimmäiselle kapulalle, missä sain sen kuitenkin pysäytettyä ennen noutoa. Päätin jatkossa lähteä väistättämään Saidaa vielä enemmän keskimmäiseltä kapulalta niin, että tuon sen todella lähelle (edemmäksi kuin muut kapulat), jotta Saida varmasti huomaa kapulan ja joutuu aktiivisesti väistämään sitä ja hakemaan reunimmaisen.
Työstettiin myös ohjatun merkille lähetystä. Häiriönä oli noin kahden metrin päässä merkistä kolme kapulaa. Ekalla lähetyksellä meinasi karata kapulalle, mutta sen jälkeen tarjosi hyvin merkkiä. Hieman meinaa paikka valua merkin viereen ja oikeaa paikkaa pitääkin jatkossa vahvistaa paljon oikealla palkan suunnalla. Mutta kovin olin tyytyväinen tähän.
Merkinkiertohässäkkää tehtiin samalla tavalla häiriön avulla. Saidan irtoaminen kauas isolle merkille on välillä vähän siinä ja siinä, kun tekee prinsessaloikkia yms. matkalla, mutta laittamalla häiriötä saadaan Saidakin keskittymään hommaan paremmin. Näin kävi myös eilen. Pienellä vaatimisella Saida työskentelee paremmin, joten nyt vain pitää itse nostaa rimaa. Tämäkin liike varmasti paranee kunhan vain treenaa.
Lopuksi halusin kaiken merkkiharjoittelun jälkeen tehdä yhden ruudun, sillä merkkien jälkeen Saida tarjoaa helposti ruudussakin merkkiä. Nyt lähti kuitenkin hyvin keskelle, meni ruudussa vähän nenä maassa, mutta pysähtyi käskystä joten palkkasin, koska eteni hyvin ja keskelle. Kaiken kaikkiaan jäi hyvä mieli ja tuli taas intoa treenata sitä jossain kaukaisuudessa häämöttävää EVL:ää varten ihan oikeasti. :)
Jalo pääsi opettelemaan VOI-luokan liikkeitä Riitan kanssa. Aluksi testattiin, miten pari kesän aikana tehtyä ohjatun treeniä muistuu mieleen. Ekalla kerralla Jalo vähän haki linjaa, mutta otti hyvin suunnan. Parilla toistolla teki mallikkaita noutoja eikä ainakaan vielä Jalolla ole minkäänlaista kapuloihin kiinni jäämistä havaittavissa ja Jalo on suhteellisen helposti aina osannut ottaa oikean suunnan. Paljon kuitenkin vielä treenattavaa ennen kuin liike on kokonaisuutena valmis.
Luoksarin pysäytys on kovin yksinkertainen, mutta Jalon kohdalla jotenkin älyttömän vaikea liike. Jalon kyllä saisi suht helposti pysähtymään kohtalaisesti, mutta sillä olisi potentiaalia todella näyttävään luoksariin, niin en halua päästää itseäni helpolla. Päädyttiin Riitan kanssa siihen, että opetan Jalolle edessä peruuttamisen ja palkka tulee pysähdyksestä vasta peruuttamisen jälkeen, jotta pysähdys saadaan takapainoiseksi. Toinen mahdollinen keino perinteisen takapalkan lisäksi on lelukuja eli Jalon tulee juosta lelukujan läpi ja pysähdyksestä saa tarttua kohdalla olevaan leluun. Tässä on työsarkaa, mutta onneksi nyt myös työkaluja. :)
Viimeisenä treenattavana liikkeenä tehtiin tunnaria. Pari ekaa toistoa Jalo haki pusikosta/heinikosta oman. Sen jälkeen Riitta lisäsi vääriä kapuloita eteen ja minä etenin Jalon kanssa kapuloiden viereen ja vein puskaan oman piiloon, jotta Jalolle tulee ajatus, että Riitan laittamista kapuloista ei kannata välittää. Jalo syöksyi parilla toistolla suoraan pusikkoon välittämättä vääristä kapuloista. Koska toiveena ei kuitenkaan ole opettaa Jaloa bongaamaan tunnarissa pusikoita, tuotiin viimeisellä toistolla oma kapula väärien viereen, mutta se peitettiin lehdillä. Jalo ampaisi taas pusikkoon, ja kävi siellä olevia hajuja läpi. Lähti kuitenkin laajentamaan ja tuli väärien kapuloiden kohdalle, mutta ei kuitenkaan ottanut niitä suuhun, vaan jatkoi haistelua, kunnes törmäsi oikean kapulan hajuun. Ihan huippua! Jalon kanssa jatketaan nyt näitä harjoituksia niin, että tehdään aina kaikki stepit harjoituksessa, mutta edetään joka treenissä siihen, että oikea kapula on muiden kapuloiden joukossa/vieressä.
Lopuksi tehtiin ylihuomisia tokon rotumestiksiä ajatellen ruutu. Jalo teki täyden kympin ruudun superhyvällä vauhdilla ja nopealla stopilla ja siihen oli hyvä päättää päivä.
Kuvat on otettu viime viikonlopun KPH:n leiriltä, majoituspaikka Lintukodon viereiseltä lammelta.
perjantai 1. syyskuuta 2017
Tokohuumaa Hämeenlinnassa
Harvinaisen upean tokopäivän sai viettää keskiviikkona täällä Hämeenlinnassa. Kiharakerho ja Kanta-Hämeen noutajakoirayhdistys yhdistivät voimansa ja järjestivät yhteistyönä tokon mestaruuskokeen Hämeenlinnassa. Kokeessa kisattiin siis paitsi Kiharakerhon toko-mestarin ja -kisällin titteleistä, myös KHN:n toko-mestaruudesta (vaikka vuoden toko-koira toki valitaankin sitten erikseen koko vuoden tulosten perusteella).
Mielenhäiriössäni olin ilmoittanut kokeeseen myös Jalon, AVO-luokkaan. Tuomarina kokeessa toimi Mari Väänänen. Itselle uusi tuttavuus, mutta tiesin kavereiden perusteella, että ilmaisia pisteitä kokeessa ei jaeta. Luokkajärjestys oli ALO, AVO, VOI, EVL. Koiria kokeeseen oli ilmoittautunut todella vähän johtuen mahdollisesti huomenna samalla kentällä järjestettävästä piirimestaruuskokeesta. AVO-luokassa kisasi Jalon kanssa kaksi narttua ja Saida oli kokeen ainut voi- koira.
Luokat aloitettiin ryhmäliikkeellä. Jalo teki yhtä upean istumisen kuin viime kokeessa. Istui kuin tatti, vaikka narttuja oli vieressä ja siitä ansaittu kymppi.
Yksilöliikkeiden järjestys oli seuraaminen, hyppy. merkin kierto, luoksari, seisominen, nouto, maahanmeno, ruutu ja kaukot.
Seuraaminen oli parempaa kuin viimeksi, myös oma ohjaaminen parempaa. Täyskärit tein nyt niin, että koira kääntyy minun mukanani vasemmalle. Yksi piste lähti, kun oli liian liki. :) Hyppy oli täydellinen. Samoin merkin kierto ja niistä ansaitusti täydet pisteet.
Luoksarissa tuli aivopieru ja tarvitsi kaksi maahan-käskyä. Muutoin ei pistevähennyksiä. Itse tykkäisin enemmästä vauhdista, mutta eipä siihen ole nyt treeneissä panostettu niin kuin ei koko luoksariin, joten hyvä suoritus meille. Liikkeestä seisominen oli korrekti. Nyt olin tajunnut kokeilla ennen koetta, että koira menee myös istumaan ja menihän se.
Nouto oli varsin mallikas. Toki otto olisi saanut olla siistimpi, mutta kun menee kovaa, ei aina voi onnistua. Siitä ei kuitenkaan pistemenetyksiä. Lopun olisi omasta mielestä saanut tulla kovempaa.
Maahanmeno 0, kiitos surkean ohjaamisen. En luottanut koiraan, kun ei mennyt yhtä nopeasti maahan kuin yleensä ja annoin tuplakäskyn. Nähtävästi pitää mennä kokeeseen asti opettelemaan sääntöjä - sääntöjä, kuten esimerkiksi, että jäävissä tuplakäskystä liike nollautuu.
Koska Jalo oli avo-luokan viimeinen koira ja Saida voi-luokan ainut osallistuja, en kauaa ehtinyt Jalon ykköstä fiilistellä, kun piti suunnata taas kehään. Kokemus tämäkin olla kahden koiran kanssa kokeessa. :D Paikallaolossa maahanmeno ja ylösnousu hyvin ykkösellä, mutta istumisen jälkeen Saida herpaantui suht pian ja vingahti.. siitä puoli pistettä pois.
Yksilöliikkeet tehtiin täysin samassa järjestyksessä kuin viime kokeessa ja vielä kutakuinkin samoin päin. :) Metalli, tunnari, L, ruutu, seuraaminen, ohjattu, luoksari ja kaukot. Metallilla taas empi ja tarvitsi toisen käskyn. Toi kuitenkin eikä edes pudottanut hypystä, joten ansaittu 6. Tunnari hyvä. Meni laukalla, lähti keskeltä tarkistamaan vasemmalle, ei löytynyt oikeaa ja sen jälkeen hairahtui haistelemaan nurmikkoapariksi sekunniksi ja käänsi toiseen suuntaan kapuloille. Oman otti ensin varmasti, empi ylösoton jälkeen puoli sekuntia, mutta toi kuitenkin ja pureskelematta. L:ssä liikkeinä oli I-S, mikä on meille hyvä pari. Molemmat asennot oikein, tuomari varmaan sakotti Saidan perus hitaudesta pari pistettä. Ruudussa ruudun bongauksessa jotenkin kesti. Tai ehkä Saida sen bongasi, mutta ei osoittanut sitä niin selvästi, niin annoin pienen käsiavun. Tuomari ei sitä onneksi nähnyt. Hyvin eteni ja pysäytin takarajalle. Varmuuden vuoksi otin käskyllä eteenpäin. Loppu ok, vaikka seuruuseen tulo tuntui kestävän. Seuraaminen perus-Saidaa: piti paikkansa, ainoastaan kolmessa pa:ssa ei ollut hereillä ja jäi vähän eteen. Hyvä peruutus ja käännökset.
Ohjattu nouto hajosi viime sunnuntaina totaalisesti. Ohjattua on tehty aina, kun vain on treenikaveri viemässä kapuloita, ja sunnuntaina Saida ei kyennyt lähtemään jostain ihmeen syystä vasemmalle ollenkaan. Puolisen tuntia jankattiin liikettä ja sen jälkeen tein kotona liikettä ruokakipolla aamulla ja illalla, vaikka ongelmat eivät tulekaan esiin, kun vien itse kapulat. Mutta saipahan tehtyä toistoja etenkin vasemmalle. Kokeessa arvoin tietysti vasemman. Suunnanottamisessa ei onneksi mitään ongelmaa, vaan katsoi jopa jätön jälkeen "vasenta" kapulaa, vaikka aina jää kiinni siihen viimeksi vietyyn. Merkistä lähti myös oikeaan suuntaan.. wuhuu! Pureskeli noston jälkeen hieman kapulaa ja siitä pistemenetys, muutoin ok. Tässä kohtaa alkoi tulos olla varma.
Toiseksi viimeisenä liikkeenä oli luoksari. Hitaat luoksetulot, mutta muuten kelpo liike meille. Mitä nyt Saida tuli vahingossa suoraan sivulle luoksarissa.. mikälie aivopieru. Loppuasento kuitenkin suora. En ole tästä huolissani, sillä Saida teki myös EVL:n paikallaolon ja tuli siinä lopussa oikein eteen istumaan. Viimeisenä liikkeenä olleissa kauko-käskyissä oli hyvää etenkin ensimmäinen istuminen ja viimeinen ylösnousu, mutta myös paljon perusongelmia tuli esiin. Muutamassa vaihdossa tuli eteenpäin. Etenkin S-I-vaihdossa ei pysynyt yhtään tekniikka kasassa. Todella huono vaihto. Mutta jos jotain hyvää, niin ei tarvinnut tähän vaihtoon kahta käskyä niin kuin yleensä. S-M vaihto oli huonompi kuin mitä osaa, mutta kun ei jaksa tehdä kunnolla niin ei. Osaa kyllä tehdä niin, että takajalat pysyvät paikoillaan. Yksi M-S vaihto oli myös omaa tasoa huonompi.
Ykköstuloksen siivittämänä Saidasta tuli sekä Kiharakerhon että Kanta-Hämeen noutajakoirayhdistyksen toko-mestari vuosimallia 2017. Hyvä me! Mestaruuskokeen loppuosa löytyy videoituna täältä. Nyt jäädään ansaitusti pienelle tokotauolle, vaikka Jalon seuraava koe siintää jo muutaman viikon päässä.
Mielenhäiriössäni olin ilmoittanut kokeeseen myös Jalon, AVO-luokkaan. Tuomarina kokeessa toimi Mari Väänänen. Itselle uusi tuttavuus, mutta tiesin kavereiden perusteella, että ilmaisia pisteitä kokeessa ei jaeta. Luokkajärjestys oli ALO, AVO, VOI, EVL. Koiria kokeeseen oli ilmoittautunut todella vähän johtuen mahdollisesti huomenna samalla kentällä järjestettävästä piirimestaruuskokeesta. AVO-luokassa kisasi Jalon kanssa kaksi narttua ja Saida oli kokeen ainut voi- koira.
Luokat aloitettiin ryhmäliikkeellä. Jalo teki yhtä upean istumisen kuin viime kokeessa. Istui kuin tatti, vaikka narttuja oli vieressä ja siitä ansaittu kymppi.
Yksilöliikkeiden järjestys oli seuraaminen, hyppy. merkin kierto, luoksari, seisominen, nouto, maahanmeno, ruutu ja kaukot.
Seuraaminen oli parempaa kuin viimeksi, myös oma ohjaaminen parempaa. Täyskärit tein nyt niin, että koira kääntyy minun mukanani vasemmalle. Yksi piste lähti, kun oli liian liki. :) Hyppy oli täydellinen. Samoin merkin kierto ja niistä ansaitusti täydet pisteet.
Luoksarissa tuli aivopieru ja tarvitsi kaksi maahan-käskyä. Muutoin ei pistevähennyksiä. Itse tykkäisin enemmästä vauhdista, mutta eipä siihen ole nyt treeneissä panostettu niin kuin ei koko luoksariin, joten hyvä suoritus meille. Liikkeestä seisominen oli korrekti. Nyt olin tajunnut kokeilla ennen koetta, että koira menee myös istumaan ja menihän se.
Nouto oli varsin mallikas. Toki otto olisi saanut olla siistimpi, mutta kun menee kovaa, ei aina voi onnistua. Siitä ei kuitenkaan pistemenetyksiä. Lopun olisi omasta mielestä saanut tulla kovempaa.
Maahanmeno 0, kiitos surkean ohjaamisen. En luottanut koiraan, kun ei mennyt yhtä nopeasti maahan kuin yleensä ja annoin tuplakäskyn. Nähtävästi pitää mennä kokeeseen asti opettelemaan sääntöjä - sääntöjä, kuten esimerkiksi, että jäävissä tuplakäskystä liike nollautuu.
![]() |
| Jalo ykköspallilla :) |
Ruutu. Eteni hyvin ja pysähtyi käskystä keskelle. Vauhtia saisi olla enemmän, mutta toisaalta vauhdista ei pisteitä saa, joten on tärkeämpää, että osaa hahmottaa itse paikan. Viimeisenä liikkeenä olleet kaukokäskyt Jalo teki omalla tasollaan.
Täältä löytyy video suorituksen loppuosasta. Harmittavasti kolme ensimmäistä liikettä jäi kuvaamatta. Kokonaisfiilis hyvä (myös tuomarin mielestä ;)). Kokonaispisteitä kertyi 291p ja niillä irtosi luokkavoitto. Taitomies! Ohjaaja sai palautetta vasemmasta kädestä. Perusasennossa pitää muistaa pitää tokossa käsi kyljessä kiinni. Muutoin tuomari tykkäsi. Jalo oli matalammassa tilassa kuin hallikokeessa, mutta sen takia ei varmaankaan myöskään nykinyt käsky-sanoista yms., mikä on hyvä asia. Ja innokkaasti se kuitenkin tekee. Suoritus oli harmoonisempi. Vapautin väleissä ja hyvin oli heti mukana, vaikka kapulaan jäikin vähän kiinni. Pitää jatkossa luovuttaa kapula ennen kuin vapautan koiran. Siirtymissä ei tarvinnut Jaloa käskyttää vaan hakeutui itse seuraamispaikalle, joten sitä vahvistetaan jatkossakin.
Yksilöliikkeet tehtiin täysin samassa järjestyksessä kuin viime kokeessa ja vielä kutakuinkin samoin päin. :) Metalli, tunnari, L, ruutu, seuraaminen, ohjattu, luoksari ja kaukot. Metallilla taas empi ja tarvitsi toisen käskyn. Toi kuitenkin eikä edes pudottanut hypystä, joten ansaittu 6. Tunnari hyvä. Meni laukalla, lähti keskeltä tarkistamaan vasemmalle, ei löytynyt oikeaa ja sen jälkeen hairahtui haistelemaan nurmikkoapariksi sekunniksi ja käänsi toiseen suuntaan kapuloille. Oman otti ensin varmasti, empi ylösoton jälkeen puoli sekuntia, mutta toi kuitenkin ja pureskelematta. L:ssä liikkeinä oli I-S, mikä on meille hyvä pari. Molemmat asennot oikein, tuomari varmaan sakotti Saidan perus hitaudesta pari pistettä. Ruudussa ruudun bongauksessa jotenkin kesti. Tai ehkä Saida sen bongasi, mutta ei osoittanut sitä niin selvästi, niin annoin pienen käsiavun. Tuomari ei sitä onneksi nähnyt. Hyvin eteni ja pysäytin takarajalle. Varmuuden vuoksi otin käskyllä eteenpäin. Loppu ok, vaikka seuruuseen tulo tuntui kestävän. Seuraaminen perus-Saidaa: piti paikkansa, ainoastaan kolmessa pa:ssa ei ollut hereillä ja jäi vähän eteen. Hyvä peruutus ja käännökset.
Ohjattu nouto hajosi viime sunnuntaina totaalisesti. Ohjattua on tehty aina, kun vain on treenikaveri viemässä kapuloita, ja sunnuntaina Saida ei kyennyt lähtemään jostain ihmeen syystä vasemmalle ollenkaan. Puolisen tuntia jankattiin liikettä ja sen jälkeen tein kotona liikettä ruokakipolla aamulla ja illalla, vaikka ongelmat eivät tulekaan esiin, kun vien itse kapulat. Mutta saipahan tehtyä toistoja etenkin vasemmalle. Kokeessa arvoin tietysti vasemman. Suunnanottamisessa ei onneksi mitään ongelmaa, vaan katsoi jopa jätön jälkeen "vasenta" kapulaa, vaikka aina jää kiinni siihen viimeksi vietyyn. Merkistä lähti myös oikeaan suuntaan.. wuhuu! Pureskeli noston jälkeen hieman kapulaa ja siitä pistemenetys, muutoin ok. Tässä kohtaa alkoi tulos olla varma.
Toiseksi viimeisenä liikkeenä oli luoksari. Hitaat luoksetulot, mutta muuten kelpo liike meille. Mitä nyt Saida tuli vahingossa suoraan sivulle luoksarissa.. mikälie aivopieru. Loppuasento kuitenkin suora. En ole tästä huolissani, sillä Saida teki myös EVL:n paikallaolon ja tuli siinä lopussa oikein eteen istumaan. Viimeisenä liikkeenä olleissa kauko-käskyissä oli hyvää etenkin ensimmäinen istuminen ja viimeinen ylösnousu, mutta myös paljon perusongelmia tuli esiin. Muutamassa vaihdossa tuli eteenpäin. Etenkin S-I-vaihdossa ei pysynyt yhtään tekniikka kasassa. Todella huono vaihto. Mutta jos jotain hyvää, niin ei tarvinnut tähän vaihtoon kahta käskyä niin kuin yleensä. S-M vaihto oli huonompi kuin mitä osaa, mutta kun ei jaksa tehdä kunnolla niin ei. Osaa kyllä tehdä niin, että takajalat pysyvät paikoillaan. Yksi M-S vaihto oli myös omaa tasoa huonompi.
![]() |
| Vuoden 2017 kiharoiden toko-mestari :) |
Mutta kokonaisuutta kun pohtii, niin Saida ei paineistunut tai ahdistunut kokeen edetessä palkattomuudesta. Se on ehdoton plussa. Se onkin ollut kokeissa meidän päätavoite, että pystyn pitämään Saidan työmoodissa ja suht rennossa tilassa, että kykenee suorittamaan.
Keskiviikkona siinä onnistuttiin ja ykkönenhän sieltä tuli 258,5 pisteellä ja koulari TK3. Koulari, jota en pari vuotta sitten sääntömuutoksen tultua voimaan voinut edes kuvitella havittelevani. Ja uskomatonta sekin, että kyettiin saavuttamaan ykkönen jonkin muunkin tuomarin tuomaroimana kuin Kurtin tai Sténin. :) Ja kuten tuomari palkintojen jaossa sanoi, kun harmittelin edessä olevaa todella pitkää tokon kisataukoa, jos ykkönen tulee, että eipähän Saidan tarvitse enää ikinä noutaa metallikapulaa. Paras uutinen ikinä.
Keskiviikkona siinä onnistuttiin ja ykkönenhän sieltä tuli 258,5 pisteellä ja koulari TK3. Koulari, jota en pari vuotta sitten sääntömuutoksen tultua voimaan voinut edes kuvitella havittelevani. Ja uskomatonta sekin, että kyettiin saavuttamaan ykkönen jonkin muunkin tuomarin tuomaroimana kuin Kurtin tai Sténin. :) Ja kuten tuomari palkintojen jaossa sanoi, kun harmittelin edessä olevaa todella pitkää tokon kisataukoa, jos ykkönen tulee, että eipähän Saidan tarvitse enää ikinä noutaa metallikapulaa. Paras uutinen ikinä.
Ykköstuloksen siivittämänä Saidasta tuli sekä Kiharakerhon että Kanta-Hämeen noutajakoirayhdistyksen toko-mestari vuosimallia 2017. Hyvä me! Mestaruuskokeen loppuosa löytyy videoituna täältä. Nyt jäädään ansaitusti pienelle tokotauolle, vaikka Jalon seuraava koe siintää jo muutaman viikon päässä.
![]() |
| Saatiin Kiharakerholta kotiinviemisiksi upea Keramiikkapaja Koiruuksia laatta |
![]() |
| 26 nappulakilon lisäksi saatiin luita ja pari lelua |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
















