![]() |
Siinä se Saida komeilee upean FI RTVA ruusukkeen kera Loimaan aurinkoisissa maisemissa. Viime torstaina lähdettiin koirien kanssa Turkuun. Perjantai tehtiin töitä ja lenkkeiltiin ja aikaisin aamulla lähdettiin kohti Loimaata vuoden toiseksi viimeiseen rally-kokeeseen. Oltiin ajoissa paikalla ja ehdin ottaa Jalonkin ahtaaseen halliin harjoittelemaan keskittymistä olemista uudessa paikassa ennen kuin tuomari tuli paikalle ja pisti seinälle ratapiirrustukset.
Rata ei vaikuttanut vaikealta, mutta ahdas halli pylväineen sekä monet pujottelut/spiraalit tekivät meille radasta hankalan. Myös puolen vaihto kääntyen ja takaa on meille aina yhtä arvoitus, onko Saida riittävän hereillä liikkeessä. Käytösruudussa oli taas vaihteeksi seisominen, tällä kertaa vasemmalla puolen.
Kävin autolla muistuttelemassa Saidalle paria liikettä. Treenaaminen on syksyn ja pimeän tultua jäänyt huomattavasti vähemmälle ja torstain hallivuorokin jäi väliin, joten treenimäärillä ei voi kehuskella. Joitain käytösruudun toistoja on sentään tehty ruokakupilla. Otin Saidan pari koiraa aikaisemmin halliin, mutta jälkikäteen ajatellen olisi riittänyt vähempikin valmisteluaika. Saida teki kivasti, mutta jotenkin tällä hetkellä kehään mentäessä Saida vaipuu jonkinasteiseen koomaan. En saanut sitä rennoksi ennen lähtö-kyltille menoa, kun ahdas halli esti kunnollisen vapauttamisen. Alun seuraaminen ja pujottelu edestakaisin meni huonossa tilassa ja sen jälkeen liikkeestä istu-kyltillä Saida jäikin sitten seisomaan. Uusinnalla meni ok ja sain Saidan radan aikana nostettua suosta kehuilla ja Saida teki kivasti töitä. Ainoastaan spiraalissa vasemmalle oikealla puolella seuraten Saida taas vaipui hieman koomaan mutta sen jälkeen teki puolenvaihdon kuitenkin kivasti. Kyltillä 6 oikealla puolella Saida meni hieman vinoon maahan, siitä -1p. ja uusimisesta -3. Muita virheitä ei tullut. Erityisen tyytyväinen olen jälleen kerran edessä peruuttamiseen, molempiin puolenvaihtoihin, takapään käyttöön ja asentoihin tuota yhtä vinoutta lukuun ottamatta. Myös käytösruutu meni moitteetta. Jospa seuraavassa kokeessa, joka on noutajien RT-mestaruus, saataisiin käytösruudussa tehdä muutakin kuin seistä. :)
Teoriassa helppo rata ei sitten ollutkaan kauhean helppo rata kun radalta tuli vain neljä tulosta.. Valioitumisen lisäksi irtosi luokkavoitto, kun hopealle sijoittunut sai 85p. ja 3. ja 4. seiskalla alkavan. Muille nolla. Yhden tutun kanssa juteltiinkin, että teoriassa rata näytti helpolta ja hän sanoikin kompastuneensa ajattelemaan, että rata on helppo nakki. Uskon, että oma vahvuus lajissa on juuri keskittyminen ja se, että en ajattele lähtökohtaisesti mitään ennen rataa.. tai korkeintaan sitä, että tässäkin radassa on miljoona asiaa, jotka voivat mennä pieleen. Se lienee sitten avain ainakin jonkintasoiseen menestykseen. Ylipäätään kun on tullut katsottua paljon muidenkin suorituksia, niin näkee paljon selkeitä ohjausvirheitä, joihin ei ohjaaja reagoi riittävän nopeasti esim. uusimalla. Aivothan meinaa radalla aina jäätyä, mutta jotenkin sitä saa pidettyä pään kurissa ja keskityttyä 100% suorittamiseen ja tällöin pystyy aika hyvin tekemään sekunnin sadasosissa nopeasti analyysiä siitä, kannattaako jotain uusia tai pitääkö vaikkapa ohjaamista muuttaa lennosta jollain tavalla.
Seuraavan kerran omaa toimintakykyä koetellaan noutajien RT-mestiksissä parin viikon päästä Espoossa. Tälle vuodelle asetetut tavoitteet valioitumisesta ovat kuitenkin jo täyttyneet, joten rennoin mielin voi kokeeseen mennä. Saa nähdä koituuko se kohtaloksi vai tuoko rennompaa suorittamista. Siihen asti treenit painottuvat koemaisten aloitusten (passiivisen ja pitkän aloituksen odottaminen myös rallyssä), hyppyjen, erityisesti sarjahyppyjen ja putken treenaamiseen, käytösruudun vahvistamiseen. Saidalla kuitenkin PK-koirana seuraaminen on perushuttua, eikä mitään vietikästä tekemistä rally-tokossa edes tarvita, mutta tuo lamaantuminen olisi kiva saada ihan pelkästään Saidan takia pois. Vaikkakin Saida reipastuukin radan edetessä. Loppuun kuvia Loimaan lenkkipoluilta. :)





