Saida (Cimramin ilopilleri)

Saida (Cimramin ilopilleri)

tiistai 11. elokuuta 2020

FI KVA-IFH Jalo!!! Ja Saidan rally-tokon korkkaus tälle vuodelle..

Viimeinen viikko on mennyt kohtalaisen tiukalla aikataululla. Viikko sitten oltiin Paimiossa Aivon leirillä jälleen. Voisin tehdä siitä vielä myöhemmin oman lyhyen postauksen ja laittaa muistiin myös ryhmän jälkikaavioia. Paimiossa treenasin Saidaa, sillä Jalolla oli keskiviikkona vuorossa FH-koe. Toki kaveri teki Paimiossa vieraalle pellolle Jalolle jäljen, joka oli kohtalaisen haastavaa, sillä alla muhi käytännössä samanikäisiä jälkiä pilvin pimein. :D Mutta vaikeuksien kautta selvittiin maaliin. Koska kelit olivat hieman vaihtelevat, niin tein vielä tiistai iltana Jalolle lyhyen jäljen, jossa muistutin sienellä kastelua esineillä. Viime kokeen jälkeen kun en ollut muistanut sitä lainkaan käyttää. 

Keskiviikkona töiden jälkeen lähdin ajelemaan Sastamalaan. Matkalla paistoi lämpimästi ja satoi rankasti. Onneksi alustat olivat perus rehuja, joten jälki ei varmasti haihtuisi auringon mukana taivaisiin ainakaan kovin helposti. :D Järjestäjät olivat vielä viime tipassa joutuneet järjestämään uudet pellot osittain, sillä kisapeltojen vieressä (samat kuin kesäkuun kokeessa aamun ekoilla kilpailijoilla) menevällä tiellä oli asfalttityöt menossa koepäivänä aivan peltojen kohdalla eikä sen ylittäminen koiran kanssa ollut turvallista. 

VALIOYKSILÖ <3
<3

Kuuden koiran kokeessa arvoin suoritusnumeron 4. Pari ensimmäistä koiraa, bortsu ja holsku tekivät hukan. Kolmantena oli Niina Ojansivu ja Piru, jotka ovat kisanneet FH SM-kisoissakin. He ajoivat hienon jäljen saaden 98 pistettä. Sitten tuli siirtymä ja Jalon jäljen vuoro. Rehu oli vähän pidempää, mutta sama pelto oli ollut 1.8. järjestettävässä kokeessa peltona, ja pitkässä rehussa nuo jäljet näkyivät harhoina edelleen. Toisaalta ajattelin, että joutuupahan Jalo olemaan vähän varuillaan myös pitkässä heinässä, kun ei voi vain silmillä onneksi mennä. Ja niitä harhoja olikin ja sitten paljon ja myös kulmien ja piikkien lähellä. Jalo tarkasti niitä jonkin verran, mutta tassut pysyi omalla jäljellä. Myös virallisen harhan kuulemma tarkasti, mutta jatkoi matkaa hienosti. Kulmien ja piikkien jälkeen vauhti vähän kiihtyi, mutta virheitä Jalo ei tehnyt muutoin. Esineetkin nousi, jopa silloin, kun esine oli heti piikin jälkeen siten, että itse olin vielä menossa toiseen suuntaan kun koira oli jo esineellä. 

Viidennelle esineelle mentiin mallikkaasti. Esineellä tajusin, että ollaan vain pari metriä peltojen välissä menevästä tiestä, joten koska kulmakaan ei niin pian ollut mahdollinen, oli edessä tien ylitys. Onneksi tien keskellä oli kuitenkin rehua. Jälkikäteen sain harhantekijltä myös kuulla, että hän oli ajanut jäljen yli kolmesti ennen meidän ajoa. Luojan kiitos en tiennyt sitä enkä tien ylitystä ennen omaa starttia tai olisi tullut ehkä vähän hätä vaikka niitä onkin jonkin verran treenattu. Jalo eteni tielle, haki kerran vasemmalta koska nenän uudelleenkalibrointi lennosta ei onnistunut ihan täydellisesti, mutta Jalo nappasi jäljen helposti ja matka jatkui toiselle puolelle. Muutaman metrin jälkeen huomasin kuitenkin Jalon taas hakevan ja pelkäsin jo, että edessä olisi piikki ja uusi tien ylitys, mutta Jalo nappasi nopeasti normikulman ja päästiin jatkamaan viimeiselle suoralle, jonka kaksi esinettä nousi mallikkaasti.

Hieman viidennellä esineellä alkoi jännitämään, mutta mun luottopakki hoiti homman <3 Arvostelussa tuomari Juha kurtti antoi 96 pistettä. Kulmien jälkeisestä kiihdytyksestä joku olisi ottanut enemmän, mutta Jalo selvitti tien ylityksen hienosti eikä viimeistä kulmaa lukuun ottamatta poistunut jäljeltä lainkaan, joten ehdottomasti ykköstuloksen arvoinen suoritus esineidenkin ollessa priimaa. :) Ja niin vain toden totta Jalosta tuli erikoisjäljeltä käyttövalio. Titteli, josta en koskaan treenatessa edes osannut haaveilla, kun pelkät tulokset 2-luokasta tuntuivat utopistiselta. Mutta tämä on oiva esimerkki siitä, että vain kovalla työllä on lopulta merkitystä ja siitä, että osaa nauttia matkasta vaikka tavoitteellisesti treenaisikin. Supermies. <3 

Epäonnen rata :D

Tähän loppuun samalla pikatsekkaus Saidan koevuoden korkkaukseen. Viime torstaina Forssassa pohjanoteeraus Hannele Pirttimaan perus radalla, kun Saida karkasi sekä putkea edeltävältä että putken jälkeiseltä kyltiltä putkelle. Sisään asti ei päässyt, vaan sain komennettua pois, mutta mikään ei tuntuntu tuolla radalla sujuvan ja saldona ihan esnimmäinen ihan rehellisesti paskasta suorituksesta johtunut nolla. Tuomarin palkinto saatiin säälistä. :D Seuraavan startin olin ilmonnut lauantaille Hyvinkäälle. Torstain jälkeen ei Hyvinkää kauheasti innostunut, muta ajattelin, etten voi Saidan koeuraa lopettaa moiseen suoritukseen. Perjantaina kävin majalla treenaamassa, suunnitelmissa tehdä putken ympärillä hallintaa, mutta putki olikin sisällä lukkojen takana, joten se siitä suunnitelmasta. Tein sitten hallintaa ruokakippojen vieressä ja mm. merkille lähetyksessä, kun laitoin noutokapuloita ja ruokakippoja häiriöksi. Arvelin toki, että mikäli lauantaina merkki sattuu radalle, voi perjantain treeni saada Saidan merkille lähetyksessä epävarmaksi. 

Lauantai koitti. Rata alkoi meidän epäonneksi taas hypyllä. Sama liike, josta torstain kokeen alamäki jo alkoi. Väsäsin sateenvarjosta, piknik-korista ja kahden kilon kapulasta hyppyesteen, jota sitten muistutin Saidalle ennen starttia. Lisäksi rata sisälsi hypyn ohittamisen ja sen jälkeen taas hypyn sekä lopussa merkille lähetyksen. Kaikki katastrofin ainekset oli siis ilmassa. Saida oli halliin tullessa hyvässä tilassa. Kehänauhan sisällä hetsasin Saidaa vielä hihnassa hypylle, koska ekalla kyltillä se yleensä saattaa vielä olla hieman keskittymätön. :D Itse rata menikin mallikkaasti. Saida teki alun todella hienosti ja oli kuulolla. Merkille tultaessa Saida epäröi ja lähti edessä olevalle kylttitelineelle. En saanut ohjattua Saidaa etäältä, joten uusin tehtävän. Tällä kertaa löysi helposti merkille - JESS!! Loppu meni aika sujuvasti ja maaliin päästiin 95 pisteen ja 2. sijan kera. Saatiinpahan hieman onnistuneempi suoritus, jos se jäisi Saidan viimeiseksi startiksi. Aika näyttää jaksaako lähteä esim piirimestiksiin tai yrittämään vielä SM:iin. Mikäli niitä nyt edes järjestetään.



MES95 <3

Pahasta alusta huolimatta selvittiin siitä kunnialla :)

Heinäkuussa palauteltiin esineruutua mieliin.. josko syyskuussa kokeeseen?


lauantai 11. heinäkuuta 2020

Jalolle IFH2 toinen ykköstulos..

Pari viikkoa sitten suunnattiin Jalon kanssa hellejakson päätteeksi Sastamalaan. Viimeiseen asti mietin, voinko osallistua, sillä mittari lähenteli päivin ja öin kolmeakymmentä astetta, eikä oltu juurikaan treenattu. Koeviikolla tein yhden suoran ja lauantai-iltana kävin yömyöhään vielä tekemässä viimeistelyjäljen piikkejä muistuttaen. Samalla totutin jaloa sienellä kasteluun esineillä.. kakkosluokassa se kun on sallittua tuomarin luvalla kuumassa kelissä. Jalo ei ollut moksiskaan. Viimeistelyjälki meni aika penkin alle, mutta ajattelin, että eipä Jalo ainakaan ole takkiauki kun viimeiselyjäljellä oli vaikeuksissa.

Käytiin kotona nukkumassa noin viisi tuntia ja suunnattiin matka kohti Sastamalaa. Häijään Nesteellä tehtiin koirien tsekkaus ja arvottiin jälkiryhmät. Itse arvoin 2-ryhmän eli jälki menisi puoleen päivään. Järjestäjä oli toiveestani bongannut alueelta veneenlaskupaikkoja ja pari jäljen katsomisen jälkeen (jotka molemmat päättyivät kesken kaiken ja toinen vielä siihen, että koira ei yksinkertaisesti kyennyt enää jatkamaan läkähdyksissään) lähdin etsimään uittopaikkaa ja sellaisen onneksi löysin. Uitin Jalon ja laitoin kylmälaukussa olleen märän pyyhkeen takaluukkuun alustaksi. Sitten suuntasin takaisin pelloille. Kohta olikin jo Jalon vuoro sillä arvoin 2-ryhmän ensimmäisen jäljen. Kastelin Jaloa vielä ennen starttia ja lähdettiin matkaan.

Pellolle kävellessä hirvitti ja samalla nauratti pellon pituu. Heinä oli vatsaan saakka enkä ollut ikinä treenannut moisessa viidakossa. Jaloa pitkä heinä ei haitannut, vaan Jalo lähti varmana matkaan. Kolmannella suoralla, joka oli kaari, tuli ensimmäinen esine, mikä oli jo jännä kokemus, sillä en nähnyt juurikaan koiraa, joten piti vain arvailla onko se esineellä vai tekee jotain muuta kuten syö eläimen jätöksiä :D.. no esineellähän se oli. Samalla varmuudella Jalo jatkoi jäljestystä. Takasuoralla Jalo teki pari tarkistusta. Jäljentekijän mukaan oli kuulemma hirven tekosia ne harhat. Ihmisharhoihin Jalo ei reagoinut. Kaksi piikkiä ajoi aika mallikkaasti, viimeisessä hieman haki. Pitkässä heinässä jäljeltä poistuminen oli melko kohtalokasta, sillä niin pitkä heinä varmasti sekoitti koiran suuntavaistoa jonkun verran ja koira joutui loikkien miettiä, missä se äsken tarkisti ja mihin suuntaan pitää mennä etsimään. Viimeisestä piikistäkin kuitenkin selvittiin aika nopeasti. Pariin otteeseen Jalo joutui loikkaamaan isojen taittuneiden heinien yli, mikä olisi voinut koitua kuuliaiselle koiralle kohtaloksi.. sellaiselle, joka on opetettu pysähtymään jos ei saa seuraavasta askeleesta hajua. Matka olisi tuossa viidakossa tyssännyt alkujaan. Onneksi oma tyyli on erilainen ja haluan koiran ensisijaisesti ratkaisevan itse ongelmat vaikkakin välillä hakeminen saattaa mennä jalkoihin.

Yhtä esinettä lukuun ottamatta kastelin Jalon sienellä tai juotin sitä esineellä. Tämä varmasti helpotti oloa jo ihan sen vuoksi, että Jalo sai lepoaikaa. Samalla se tasoitti Jalon virettä. Myös helle vei Jalosta varmasti parhaan terän, mutta se on Jalon kohdalla nykyään vain positiivista, kun meinaa tehdä vähän liikaa viettiä jäljen edetessä. Kaikki esineet nousi ja Jalo oli koko jäljen hyvävoivaisen oloinen. Vielä viimeisellä suoralla se ajoi samaa tahtia pienellä tuntumalla mennen, mikä lisäsi omaa tyytyväisyyttä. Ansaitusti Juha Kurtti palkitsi ankarissa olosuhteissa suorituksen 94 pisteellä. Vähennykset tulivat viimeisen piikin hakemisesta, hirviharhoista ja parista muusta hakemisesta kulmissa. Jalolle siis toinen ykköstulos tässä upeassa lajissa. Toivottavasti päästään tänä vuonna vielä yrittämään kolmatta ykköstä.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Tero Väänäsen koulutus

Olin kesäkuun alussa Tero Väänäsen jälkikouluuksessa. Alkukuusta käytiin luennolla ja kuun puolessa välissä oli kaksi iltaa käytännönharjoituksia. Postaus vähän venahti, mutta koen silti tarpeelliseksi kirjoittaa asioita ylös, jotta muistan ne myös jatkossa.

Tykkään kouluttajista, joilla on joku vahva ideologia, vaikka ihan kaikkea en itse allekirjoittaisikaan tai tekisi omalle koiralle. Kouluttaja oli työkoirapuolella hankkinut viime vuosina kokemuksensa mutta kisannut myös eri jälkilajeissa, joten näkökulma oli hieman erilainen kuin vain kisaavien koulutuksessa.

Jäljen opettamisessa haasteena on se, että aina koira pääsee vahvistumaan vääristä asioista, vaikka miten yrittäisi sitä vältellä. Toisin kuin tottiksessa, emme voi poistaa jäljeltä kesken ajon ruokaa. Jos koira juoksee tai jos jälki hukkuu, emme voi välttämättä estää ettei koira törmää vain ruokaan pyöriessään kulmassa (jos kulmien lähellä käyttää ruokaa). Vastaavasti suoralla koira yleensä oppii tyhjillä kiihdyttämään ja mahdollisesta ohjaajan jarrutuksista huolimatta koira vahvistuu kun se taas löytää kiskomisen jälkee ruokaa. Tämä tekee peltojäljen opettamisesta vaikeaa. Metsäjäljellähän tällaisia ongelmia ei ole, mikäli jäljen opettaa ilman ruokaa.

Mitkä asiat pitää olla kunnossa:
  •         motivaatio
  •         ominaisuudet
  •      kriteerit, mitä halutaan tässä harjoituksessa
  •         systemaattisuus

Pohjatyö
  • sosiaalistaminen
  • ympäristöoppi
  • ruoka ja lelut
  • irrotus
  • muut käskyt
Kouluttaja testaa koiran kysyä ja halua oppia tehtävällä, jota koira ei tiedä eikä sitä siihen erikseen hetsata. Esim. heitetään huoneeseen kongi tai muu lelu koiran näkemättä ja katsotaan lähteekö se etsimään. Jos löytää, sitä voi pienesti kehua, mutta sitten lelu vain heitetään uudelleen koiran näkemättä huoneeseen ja näin jatketaan kunnes nähdään alkaako koira oppia, että huoneessa on jotain ja onko sillä motivaatiota ja aktiivisuutta työskennellä.

Tässä epämääräisesti selitettynä kouluttajan ajatuksia jälkikoulutuksen aloituksesta:
  • jälkikoulutus jaetaan kahteen osaan.. tekniikan opetus namijäljellä siten, että jokaisella askeleella on ruokaa ja tätä tehdään kunnes koira osaa etsintätyön rauhallisesti (ensimmäinen vuosi). 
  • Jos koira ei motivoidu ruoasta, aloitetaan suoraan esineen etsinnän opetus, edetään esineen pilkkomiseen ja pieni esine tuodaan sitten ruutuun
  • Etsintätyö opetetaan lelulla. Ensin opetetaan ilmaisemaan kiva lelu halutulla tavalla (maahanmeno). Tässä hyödynnetään saalisviettiä eli koira opetetaan että katsomalla esinettä/lelua, se lähtee liikkeelle ja koira saa saalistaa lelun palkaksi. Alkuun opetetaan lähempää. Myöhemmin lähetetään koira esim apparin luo, siten, että ilmaistava lelu on apparin jalan alla (kuollut lelu osattava tässä vaiheessa) ja kun koira menee maahan ilmisemaan lelun, se potkaistaan liikkeelle (aluksi ei tarvise edes koiran mennä maahan)
  • Vähitellen vaihdetaan niin että koira menee ilmaisemaan esineen, mutta se palkataan toisella lelulla (kouluttaja käytti takapalkkaa koska työpuolella on toivottavaa), mutta harrastuskoiralla takapalkka ei ole mielestäni välttämättömyys tai edes aina hyvä asia
  • Lopulta ilmaistavan esineen kokoa aletaan pienentää (kongin palanen) joka koiran täytyy ilmaista ja vähitellen esineen koko on niin pieni, että koira ei löydä sitä kuin nuuskuttamalla 
  • Sen jälkeen koira voi alkaa tekemään etsintätyötä (ei käyttänyt tallattua aluetta, mutta se voi tässä vaiheessa yhdistää). Ensin heitetään konginpala koiran nähden, mutta hyvin nopeasti jätetään avut pois ja koira vain lähetetään etsintätyöhön. Kun koira työskentelee hyvin, voidaan maahan heittää koiran näkemättä pieni konginpala, jonka se saa ilmaista(esine voi olla myös valmiiksi maassa, mutta sen tulee olla niin pieni, ettei koira löydä siä juoksemalla) -> ajauksena siis opettaa koiralle, että vain nuuskuttamalla tarkasti ja rauhallisesti, voi pärjätä ja löytää konginpalasen (tässä voi käyttää myös pientä muuta esinettä, jos koira ne osaa)
  • vähitellen tallattua aluetta (jos on tallausta käyttänyt) voi alkaa kaventamaan, jotta siitä tulee jäljenomainen ja etenevä.. aloitukseen voi ottaa paalun (voi olla toki ruutuvaiheessakin paalu) ei ole ruokaa vaan koiran pitää ilmaista kongi, joita on jäljellä vain yksi eli jos koira ei ole tarkka ja menee yli, ei se saa palkkaa vaan otetaan seuraava aloitus ja yritetään uudestaan seuraavalla suoralla -> kongin paikkaa eli jäljen pituutta tietysti pitää vaihdella
  • kun koira osaa idean, voidaan vahvisteena käyttää tarvittaessa ruokakohtia, jotta jälkeä saadaan pidennettyä ennen kuin kongi löytyy, mutta koira ei mene epävarmaksi (näin tehtiin yhdellä harjoituskoiralla)
  • Ei käytä vanhempana samalla jäljellä kongeja ja muita esineitä mutta eri jäljillä voi vaihdella kun koira osaa molemmat, onko jäljellä konginpalasia vai muita esineitä, pitää myös muistaa totuttaa isoihin koekokoisiin esineisiin
  • jo ruutuvaiheessa voi tuoda esim pienet esineet etsinnän lopuksi, heitetään koiran näkemättä taas ruutuun. Ruudussa voi opettaa myös harhat, keston/vanhan tallauksen
Muita juttuja, joita koulutuksesta jäi mieleen:
Lievien juopposuorien teko. Toki ohjaajan pitäisi tietää, missä jälki menee, jotta jäljen ajo ei mene siihen, että koira haahuilee jäljen päällä ja vain törmää haahuilemalla jäljen päällä ruokaan.

Jalon kanssa jälki kulki, mutta piikit olivat haaste. Siihen kouluttaja ehdotti U-treeniä eli piikkien sijaan koiraa opetetaan paremmin kanttaamaan jälkeä ja ajamaa ohjaajaa vastaan. U-kohda voi vielä tallata vahvemmin ja aluksi loivemmin ja vähitellen tiukentaen. U:n jälkeen voi olla esine vahvisteena. Jos U:ssa haluaa laittaa vahvisteeksi ruokaa, voisi sen tehdä sen jälkeen kun käännös on edennyt yli 90 astetta, mutta Jalolle kaaressa ruoka on haaste, koska Jalo yleensä etenee pari askelta syödessä, niin se ehtii poistua jäljeltä vahingossa, jos U:ssa on ruokaa. Pidän ne siis tyhjinä.


Harhoja ja tarkkuutta treenaa poisviennillä..  eli jos koira hukkaa jäljen eikä löydä kongia, otetaan se vain ylös ja ostetaan koira pois jäljeltä ja uusi yritys. Samoin tehdään jäljen alkuja, joissa harha. Jos koira lähtee harhalle, otetaan se pois ja hetken päästä yritetään uudestaan seuraavalla suoralla. Juoksevalla koiralla antaa liinaa, ja "juoksee" koiran kanssa kulmasta yli, tämän jälkeen koira viedään pois, koska se hukkasi jäljen ja kohta yritetään uudestaan. Riippuu koirasta kannattaako seuraava jälki ajaa heti, puolen tunnin päästä vai seuraavana päivänä tms.

Vastatuulitreeniin ehdotti esim sellasta, että jälki kulkee etusviistoon suhteessa vastatuuleen. Suoraan tuulen suuntaan (vastatuuleen) laitetaan esim ruokapurkkeja mutta koska jälki kulkee viistosti, ei koira voi huomioida purkkeja. Kongeilla saman voi tehdä siten, että heitetään iso kongi häiriöksi tuulen suuntaan ja jäljellä on vain pieni kongi joka pitää ilmaista.

Ruokaruuduissa ruoat viedään vasta ennen "ajoa". Tällöin voidaan treenata myös vanhentumista ilman, että ruoat ovat täynnä ötököitä ja ruutu ei haise niin paljon ruoalle.

Ilo, Jokke & Saida <3

Saidalle ajoittaiseen juoksemiseen kouluttaja ehdotti totaalistoppia. Eli jos Saida menee tiloihin esim hukatessaan jäljen ja alkaa etsiä jälkeä juosten, sen homma keskeytetään kokonaan ja Saida saa jatkaa vasta kun se on rauhoittunut. Tämä tuntui toimivan Saidalle ja kun en mitään muutakaan ole tähän juoksemiseen keksinyt, niin tämä tuntuu tällä hetkellä fiksuimmalta ratkaisulta asiaan.

Varmaan paljon muitakin asioita tuli koulutuksessa, mutta täydentelen niitä sitten myöhemmin.

Pari kuvaa ihanalta hellejaksolta, joka on tässä vesisateen täyttämässä viikossa enää muisto vain. :)