Saida (Cimramin ilopilleri)

Saida (Cimramin ilopilleri)

keskiviikko 5. lokakuuta 2022

TOKOn piirimestaruus ja JK3

 Syyskuussa käväistiin Jalon kanssa tokon piirimestiksissä. Osallistuttiin kennelkerhon joukkueeseen ainoana ylempien luokkien koirakkona. Tuomarina oli Riitta Räsänen ja mukana oli vielä tuomariharjoittelija. Koe alkoi tunnarilla, ja vielä hiekkakentällä, mikä oli meille paha eikä Jalo viitsinyt kunnolla haistella ja iitä 0. Muut liikkeet teki kutakuinkin tasollaan, mutta kaukoissa olisi kyllä osannut tehdä s-i vaihdon paremmin, jos olisi viitsinyt. Tuomarlinja oli naurettavan tiukka. Tuomariharjoittelija olisi ottanut kaikilta vielä enemmän pisteitä pois. Esim Jalon ruudulla ja ohjatulla olisi muista kokeista saanut 10, mutta tässä 8 ja 8,5 koska niissä oli pätkä seuraamista. Seuruussa piti kontaktin ja teki perusasennot jne vaikka oli pientä syheröä, mutta ei se tuomaria kiinnostanut kun sitä häiritsi Jalon tiiviys ja se, että minulla on käsi ulkopuolella. Täyskärit tein nyt ulkokautta,mikä kannusti Jaloa vähän auraamaan. No lopulta räävittiin ihan ok suorituksella sentään 3-tulos kasaan 217,5 pistettä ja luokkavoitto ja joukkuepronssi. Harvinaisen huonot palkinnot oli tokokokeeksi. Uskon, että tähän jää meidän tokoura. Luoksarin stopit ja muut ovat niin kuluttavia, että huomaa, että ne ovat Jalolle vaikeita, joten luovutaan nyt tokosta. Ehkä joskus rallya vielä. Aika näyttää.


Video piirimestiksistä löytyy täältä.

Viime viikonloppuna saatiin yhden päivän varoitusajalla paikka metsäjälkikokeeseen. Ei olla treenattu mitään maastoja elokuun leirin jälken. Kesäkuun kokeen jälkeen tehty ehkä 3 kertaa tottista ja Jalolla se kuitenkin vaatii ylläpitoa. Koe oli Kouvolassa ja tuomarina oli uusi tuttavuus Laura Mäkelä. Koe alkoi maastoilla, Janalla otti ilmavainuisesti jäljen ja siitä takajälki ja 24p. Kakkoskeppi jäi. Yhdessä vaiheessa rusakko pinkaisi jäljellä edestä karkuun ja Jalo singahti perään, mutta oli liinassa onneksi. Käskin uudelleen jälki ja muutaman metrin päästä löytyi keppi. Kepiltä lähtiessä jännitti lähdetäänkö rusakon perään, mutta Jalo pysyi kiltisti jäljellä ja jäljesti upeasti mm. kallion yli, jossa vain vähän sammalta. Jäljentekijän mukaan loppujäljellä oli ollu peuroa, mutta onneksi Jalo ei vaihtanut riistalle ja muut kepit nousivat. Jäljeltä 144p. 

Sitten suunnattiin esineruutuun. Jalo käväisi kerran ruudun ulkopuolella vhän pidempään. Omaan slmään tuntui vähän juoksentelevan mutta ehkä johtui siitä, että esineet olivat aika edessä ja tarkisti alussa takaa. Lopulta kaikki kuitenkin nousivat 3 min ja 40 sekunnin aikana ja ruudusta 29p. 



Tottis oli suht hyvää Jaloa. Väsymys näkyi ja treenaamattomuus ja muutama piste olisi ollut otettavissa lisää, jos oltaisiin tehty kesällä tottista eikä tokoa. Tottiksessahipaisi tullessa estettä, teki vähän hitaan maahanmenon jäävässä ja paikkiksen jätön jälkeen haisteli. Nämä kaikki oli treenin puutetta. Tottiksesta 95p. ja harmittavasti jäätiin ykköstuloksesta 2 pistettä. No ei sillä sinänä väliä. Jos jatketaan vielä ensi vuonna, pitäisi silti metsästää ykkösiä lisää. Olisi harmittanut enemmän jos oltaisiin metsästetty viimeistä ykköstä. 

Jalon oej otti kokeesta yllättävän paljon itseensä. Aika näyttää onko kyse mistä. Talven aikana pitänee kuvata kyynärä uudestaan ja ehkä laittaa sinne kortisonia ja hyaluronia. Tai sitten kolmen vuoden takainen vamma vihoittelee. Selvyyttä ei koskaan saatu. Mutta kausi on nyt pakettissa joka tapauksessa. Katsotaan jatketaanko harrastelua vielä ensi vuonna. Kovasti haluaisin, kun pennun kanssa mikään ei oikein tunnu etenevän. Tottis etenee hitaasti. Se on meidän vahvin osa-alue mikä ei kerro sen hyvyydestä vaan muiden osa-alueiden huonoudesta. Puruissa on isoja ongelmia otteella ja aktiivisessa haukussa. Tällä viikolla käydään vähän vierailemassa muualla. Katsotaan mitä toinen maalimies sanoo. Jälki on koko kauden takkuillut kun motivaatiota on välillä ja välillä ei. Ehkä varulta haen nenäpunkkilääkkeen rokotusten lomassa.

Saidan kanssa harrastelua on kyllä ikävä. Se ei ollut kovin kisatykki tottiksessa koska oli väärin alusta koulutettu ja tehty tottis tylsäksi, mutta jäljellä sillä ei ikinä loppunut motivaatio. Jalonkin jälki alkaa tuntua kivalta ja mielekkäältä pennun haahuiluun verrattuna. Joskus ajaa tosi kivasti, mutta paljon tulee myös huonoja jälkiä eikä kukaan oikein pääse perille, mistä motivaatiopula johtuu. Toki hyviäkin jälkiä on välillä, kuten vaikka tämä. 

Ensi vuonna jos ei jäljen motivaatio korjaannu muuten, niin mietin sitten ihan muita juttuja jäljen treenaamiseen. Nyt on tullut kokeiltua pari kertaa takapalkkaa lelulla ja on kokeiltu myös ihan vaan Voron pois ottamista jäljeltä, jos ajaa haahuillen ja ruokaa mussuttaesn eli ei vain pääse etenemään ja syömään jos ei keskity yhtään. No saa nähdä. Voron kanssa olenkin ensimmäistä kertaa potenut motivaatiopulaa. Koskaan ennen ei ole tällaista tullut. Ehkä Saidan kanssa nuorempana toko oli vaikeaa ennen sterkkausta, mutta siitäkin osittain voi syyttää huonoa koulutusta. Voron kanssa ollut paljon viisaampi, mutta joissain asioissa mikään ei oikein tuota. Suurin tekijä tässä on puruissa kohdatut ongelmat, jotka tuntuvat mahdottomilta. Paljon on asiat menneet eteenpäin siltä osin, kun asioita voi kouluttaa, mutta tuntuu, että tietyt tietynlaisia ominaisuuksia vaativat asiat eivät ole edenneet yhtään ja alan miettiä, onko Vorolla lajiin tarvittavia ominaisuuksia otteen osalta. Toivottavasti nuoren miehen oma pää selviää ja tasoittuu ensi vuoteen mennessä niin olisi ehkä mukavampi taas harrastaa. Montsu ei itseä oikein kiinnosta. Siellä otteeseen ei kiinnitetä samalla tavalla huomiota. Katsotaan mihin itse löytää motivaatiota ja tapahtuuko Voron pään sisällä jotain merkittäviä muutoksia, joita en kyllä odota, kun vertaa esim sisaruksiin, joilla ei ole ollut mitään vastaavanlaisia ongelmia.  

tiistai 30. elokuuta 2022

Onnistunut elokuu - TOKO VOI RM22, maastoleiriä ja Voron luustokuvat

 Jalo käväisi elokuun puolivälissä tokon rotumestiksissä Tämä on-joukkueessa. Oli kuuma päivä, ja jotenkin onnistuin pilaamaan Jalon tunnetilan muutama viikko aikaisemmin tokoon joten viimeiset viikot sitten paikkailtiin ja tehtiin vain virettä ja viettiä tokoon lyhyillä treeneillä. Samaan aikaan yritin kuitenkin räpeltää myös kokonaisia liikkeitä kasaan. Helppo homma.

Paikkiksessa piti taas antaa tuplakäsky maahan. Ei vain nollatilassa kuuntele oikein vaikka häiriöt ei haittaa. Tätä on nyt työstetty kokeen jälkeen ja työstetään edelleen. 

TOKO RM kuvat Susanna Korri





Varsinaiset liikkeet meni todella hienosti. Ainoastaan kaukojen jätön jälkeinen haistelu ja ekaan m-s vaihtoon tuplakäsky oli sellaisia virheitä, että menivät Jalon piikkiin. Kiertohässäkässä lähti maahanmenon jälkeen uudelleen kiertoon (sekoittaa varmaan edelleen käsimerkit jotenkin ohjattuun.. kenties liian vähän toistoja kokonaisesta liikkeestä.), mutta sain kutsulla takaisin ja ohjattua lennosta avo-hypylle.

Muuten teki erinomaista työtä. Jäävät aivan huippua. Nyt olen antanut seiso ja istu käskyt eri jaloilla, aivan kuten teen tottiksessa niin nyt ainakin meni ihan nappiin. Ruudussa olisi saanut mennä taaemmas, mutta oli kuitenkin ruudun sisällä. Ohjattu ihan super ja tunnari. Seuruu perus Jaloa. Luoksetulo hyvä Jalolle, mutta annoin itse käskyn liian aikaisin, mistä miinusta.

Kaiken kaikkiaan aivan supersuoritus, 275 pistettä ja sillä irtosi luokkavoitto ja Tämä on-joukkueelle kultaa kun voitettiin alo, avo ja voi-luokat ja evl:ssä oltiin toisia. Oli kyllä kiva päivä! Jalon koko suoritus löytyy alta.

JALO TOKO VOI RM22

Kokeen jälkeen olen keskittynyt niissä vähissä treeneissä mitä on tehty niin hitaaseen liikkurointiin sekä noihin maahanmenoihin. Sekä kokonaisiin liikkeisiin, mutta samalla toki tekniikkaa treenaten ja tunnetilaa. Ilmoitin Jalon kennelkerhon joukkueessa piirimestiksiin 17.9. 

Viime viikonloppu vierähti sitten maastoleirillä Jämillä. Tehtiin pitkästä aikaa vieraita jälkiä, esineruutua ja tottista. Oli kyllä hauskaa ja saatiin hyviä treenejä. Voronkin esineruudun suhteen ehkä taas vähän viisaampi mikä ei sille toimi. :D  



Esineruututykki <3






Ja lopuksi vielä huippu-uutisia. Voro kävi terveystarkeissa. Tuloksena A/A, 0/0, LTV0, VA0, SP puhdas, olat terveet, polvet 0/0. Kuvannut lääkäri ehti manata, ettei koirasta ole harrastuskäyttöön, koska sen viimeinen lannenikama on sortunut ja painaa hermoja ja sen takia koira kipuilee. Olin todella pöyristynyt ja kauhistunut. Nikamasta en osannut sanoa, mutta kipeä tuo koira ei ole ollut. Mutta ymmärtämätön lääkäri totesi, että koira on kipeä, kun se rähähti kun tutkittiin polvia eikä antanut rauhoitustakaan laittaa suopeasti. Selkeästi ei ymmärrä belgejä eikä ainakaa sellaisia, joilla on kanttia sanoa vastaan ja jotka reagoi kipuun aggressiolla, vaikka se olisikin vain neulan pistos. No laitoin kuvat saatuani vielä kasvattajalle, joka totesi, että ei ole huolta sekä lisäksi Lotta Axelssonille, joka totesi, että harrasta rauhassa, kun koira ei oireile ja kuva on vähän vinossa ja sen takia voi näyttää tuolta. Vuoden päästä sitten viralliset selkäkuvat spondarin osalta. Selkäkuvissa menen suoraa jollekin, joka osaa kuvata ja tulkita kuvia myös muutoin kuin lausuttavien asioiden osalta. Mutta tällä erää siis kaikki hyvin. 












 


tiistai 2. elokuuta 2022

Lomailua ja RTK1 Jalo

 Heinäkuun alussa vietettiin reilu pari viikkoa lomaa. Oli kyllä niin tarpeellinen ja rentouttava loma, että jäi jo haaveileman seuraavasta vastaavasta. En muista milloin olisi ollut pidempi loma ilman pentua tai Jalon kisareissuja. Yleensä tullut pätkittyä lomia eri tapahtumien mukaan. Talvella joskus ollut pidempi loma, mutta silloin ei yllättäen hommasta nauti niin paljon. Varmaan jatkossa muutan vähän lomasuunnitelmia ja pyrin pitämään nimenomaan treeni- ja lenkkikaudella (ei lumiseen aikaan) vähän pidempiä lomia. Kun aiemmin on tullut pidettyä lähinnä pitkiä viikonloppuja menojen mukaan, menee lomat äärimmäisen nopeasti kun on kokoaan menossa. Menot on toki mukavia, mutta nyt muisti miten rentouttavaa on, kun saa herätä pidemmän aikaa ihan rauhassa ja elää aikataulutonta elämää. Lomalla lenkkeiltiin ja treenailtiin ja käväistiin me kiharaleirillä ja kellokisoissa ja talkoilin PK-sm:eissä loman alkaessa, mutta paljon oli myös ihan vapaata oleskelua. Sopivassa määrin hellettä ja treenikelejä. Onnksi on vielä pari viikkoa tämän vuoden lomia pitämättä. Täytynee syksylle suunnitella vielä treenikaudella joku viikon loma, vaikka sitten kun taas työt on täysillä päällä, on välillä vaikea irrottautua kokonaiseksi viikoksi, mutta ehkä pitää opetella. Kyllä työt odottaa.


Loman lopulla käytiin kiharaleirillä, jonne olin ilmoittanut Jalon rally-toko-kokeeseen. Jalo on viimeaikoina ollut vielä normaali enemmän kuutamolla. Se  ole syönyt läheskään normaalisti ja ollut aika kyykyttävä ihmisille. Myös Turussa majaillessa oli vähän idiootilla päällä. Toki rutiinit on niin vahvat, että kun koepäivä tuli ja mentiin kehään,teki Jalo töitä normaalisti. Sen verran itselläkin luottoa että kyllä se töitä tekee kun sanotaan, niin ei tarvitse asiaa jännittää, vaikka Jalo olisi kuinka kujalla ja omissa maailmoissaan ennen starttia. Ehkä kuutamolla olo näkyi sen verran kokeessa, että ohjaajan ympäri-liike jouduttiin uusimaan pari kertaa. Paremmalla ohjaamisella oltaisiin selvitty yhdellä uusimisella. Mutta muita virheitä ei onneksi tullut ja 94 pisteellä irtosi luokkavoitto. Video löytyy täältä.

Kokeen jälkeen Jalo on käynyt kerran jäljellä ja yksi jana tehtiin. Ilmoitin Jalon tokon rotumestiksiin ja mutta koitan silti keskittyä pk-puolen ylläpitoon syksyyn asti. Talvella ehtii sitten tokoilla. Jalon tokoilut on viime aikoina ollut aika vaihtelevaa ja päätin tänään että treenaan tokoa vain kun Jalo on todella virkeä. Ei lenkin jälkeen tai muuten väsyneenä koska tokoliikkeet itsessään eivät jotenkin vain sovi Jalolle. Jalo on ajoittain kärsinyt taas tassumädästä mikä ei auta treenaamista kun kipeällä tassulla ei voi treenata. No ennen koetta saadaan ehkä 4-6 treeniä kasaan. Ensi viikolla on Emma Alven koulutus. Koitan saada siellä paikkista ja ehkä kiertohässäkkää ja ohjattua tehtyä. Loman aikana oli ilmo pariin metsäjälkikokeeseen mutta unohdin soittaa. Pitää taas katsella Virkkua jos saisi saisi vielä startin viimeistään syksylle. 

Kepillä, löytyy kuvan oikeasta yläkulmasta :)

Voron kanssa on käyty puruissa keskimäärin viikoittain. Homma etenee mutta todella hiljakseltaan ja joudutaan kokoamaan Vorolle palapelin palasia, jotka suurella osalla koirista tulee luonnostaan. Nyt ollaan jo purtu oikeaan hihaan ja parissa vime treenissä on vihdoin onnistunut myös lyhyt löysillä haukku. Viime treenissä Voro ilmensi jo aika kivaakin haukkua esteen takana parin haukun verran.

Tottista on tehty yleensä 1-2 krt viikossa. Kiharaleirillä ja kelloissa tehtiin vieraspaikkatreeniä ja yleisesti ollaan vähitellen voitu siirtyä lähes kokonaan lelupalkkaan. Edelleen aloitan monesti ruoalla mutta nyt jopa eteenmenot kuolleelle lelulle on olleet hyviä. Ylin mahdollinen viretila on noussut vaikka edelleen joskus tulee myös huonoja treenejä. Lyhyt tottispätkä istumisesta täällä.

Jäljelle palattiin loman alkaessa. Sitä ennen oli aika pitkä aika kun ajelin joskus ja jouluna kun oli kuuma keli, nurtsit pöllysivät ja pellot olivat pitkänä. Lomalla tli ajettua varmaan yli 10 jälkeä, kun olen koittanut miettiä mihin se meidän hieno jälki katosi. Voro oli pentuna intensiivinen ja aktiivinen. Nyt kun hormoonit muutenkin heräilevät ja ruokahalu on niiden myötä huonotunut selvästi, näkyy se myös jäljellä. Tällä hetkellä pääasia olisi saada takaisin se keskittynyt halu ja motivaatio tekemiseen. Aina Voro jäljestää, mutta kun tietää millainen se voi parhaimmillaan olla, ei haluaisi tyytyä ihan ok:hon. Nyt ollaan otettu lisää tyhjiä ja koitetaan rakentaa viettipohjaa vähän takaisin. Rytmi tuntuu löytyneen paremmin kun olen jättänyt ruokaa pois. Välillä toki täytyy edelleen tehdä ruokaisampia jälkiä etenkin vaikeammilla alustoilla. Yksi jälki löytyy alta linkistä. Nyt ollaan tehty sitten Eerikäisen Maijan koulutuksen jäljiltä neliötä että saadaan myös suorille aktiivisuutta ja esineet ja etenkin pienet esineet pitäisi ehkä nyt saada treenattua. Voi olla ett pelkällä ruoalla saa kaivattua intensiteettiä takaisin, että vaatii esineet ja niistä lelupalkka, mutta se on vielä vaiheessa.

Väsynyt koira jälkiseminaarissa

Voro jälki

Lisäksi on tullut tehtyä tyttistä ja kun nyt jäätiin pienelle tauolle puruista, tulee tehtyä varmaan pari kertaa ainakin hallintaa tyttiksen muodossa. Varmaan ennen purukentälle paluuta pitää muistuttaa kerran taas löysillä haukkumista. Kukaan ei oikein osaa sanoa mihin Voron puruhommat tulevat etenemään, mutta tehdään niin kauan kun homma nyt kuitenkin etenee.

Saidan kuulumisissa ei mitään ihmeellistä. Se nauttiin eläkepäivistä välillä höntsäillen kentällä ja pellolla. 

Elokuussa pitäisi viedä Voro luustokuviin. Pelottaa aikalailla. Pari siskoa ja veli kuvattu terveeksi, mutta yhdella leikattu nuorena olat ja yhdellä siskolla jotain sanomista toisessa olassa ja lonkat ei viissiin olleet priimaa. Ihan järkyttävä stressi tällaisesta vaikka tiedän että ei-priimalla luustollakin pärjää, kun pitää huolta kropasta, niin aika pitkälle. Seuraava postaus sitten koskeekin varmaan pennun luustokuvia. 

Voroa hieronnassa

<3