Saida (Cimramin ilopilleri)

Saida (Cimramin ilopilleri)

maanantai 21. syyskuuta 2015

NOME-B -kauden päätös kiharamestaruudessa

Eilen oli nome-kauden virallinen päätös Tampereen Teiskossa järjestetyssä kiharamestaruudessa. Osallistuttiin tietysti Saidan kanssa, kun tänä(kin) vuonna nome-startit ovat jääneet hävyttömän vähäisiksi. Menomatkalla kaveri, joka starttasi aamupäiväryhmässä, soitti ja kertoi hieman kokeen kulusta. Suoraan sanottuna alkoi hirvittämään, sillä koe kuulosti meidän tasoon nähden vaikealta. Toisaalta samalla pystyi rentoutumaan, kun tajusi, että ykköstä ei tarvitse jännittää ja voi vain keskittyä tekemään oman koiran kanssa parhaansa.

kokeen kulku
Omaan starttiin toi lisäjännitystä, eikä ainakaan parantanut suoritusta, kun jouduin kiirehtimään koiran kanssa omalle vuorolle. Paikalle saapuessani piti etsiä koepaikka ja ehtiä katsomaan yksi kokonainen koesuoritus, tehdä virallinen ilmottautuminen, ulkoiluttaa molemmat koirat sekä "motivoida" Saida vesinoutoihin Jalon avulla. Kun kaikki tämä oli tehty, sain kuulla olevani seuraavana vuorossa ja Saidan kanssa kirjaimellisesti juostiin peltojen poikki koepaikalle. Ehdin kaivaa pussista variksen ja näyttää Saidalle, kun jo koepaikalta kuului "seuraava". Hengästyneenä saavuin tuomarin luo. Koe alkoi vapaana seuraamisella (kuvassa "LÄHTÖ"). Koira seuruutettiin paikkaan A1, missä tuli laukaus samalta rannalta ja pudotettiin markkeeraus paikkaan M1. Koira seuruutettiin paikkaan A2 ja samalla heittäjä raahasi variksen paikasta M1 paikkaan M2. Ideana oli, että koira paikallistaisi markkeerauksen ja seuraisi hajuvanaa, joka oli noin 20 metriä pitkä. Saidalle rasti oli paha, sillä veteenmenoon Saida tarvitsee suuren motivoinnin ja välissä seuruuttaminen laski tietysti koiran virettä. Saatikka, että Saidan kanssa ei olla tällaisia tehty ikinä edes treeneissä niin taidotkin olivat rajalliset. Aluksi Saida odotetusti lähti kiertämään rantaa pitkin, mutta toisella lähetyksellä lähti etenemään matalan veden poikki. Uimaan ei tässä kohtaa vielä tarvinnut mennä, kun Saida pitkillä jaloillaan pystyi kahlaamaan vastarannalle. Vähän aikaa Saida joutui etsimään, mutta lopulta varis löytyi ilman apuja.

Palautuksen jälkeen lähdin seuruuttamaan paikkaan B. Markkeeraukset heitettiin vastarannalta vielä siten, että B1:n ja B2:n välillä heittäjä käveli 5-10 metrin matkan, mikä vaikeutti tehtävää hieman peruskakkosesta. Ensimmäisen ja toisen heiton välillä Saida turhautui ja hieman vingahti, ja näin, kuinka Saida alkoi revetä liitoksistaan. Toisen heiton jälkeen tuomari antoi luvan ja samaan aikaan Saida ponkaisi veteen ennen kuin ehdin antaa luvan. Onneksi tuomari ei huomannut karkaamista, mutta tässä on selkeästi treenattavaa. Saida kuumana koirana on heiton jälkeen kuin viulunkieli ja tähän on ehdottomasti tultava parannusta. No Saida lähti veteen ja haki suoraviivaisesti ensin heitetyn. Toisesta Saidalla oli omasta mielestäni muistikuva, mutta koska kaukana vedessä oleva sorsa oli liian pieni ärsyke, että Saida olisi lähtenyt veteen, enkä halunnut ottaa puoliväkisin ylös ohjauksena, jäi toinen riista odotetusti noutamatta.

Kakkosesta siirryttiin ohjaustehtävään (kohta C). Koira piti yksinkertaisesti ohjata lammen vastarannalle (C1), matkaa oli vain noin 20 metriä. Monelle tämä oli vaikeaa mm. vastarannalle olleen veneen vuoksi, mutta Saida hoiti homman helpohkosti. Saida lähti ensimmäisellä lähetyksellä suoraan eteen. Ajautui vastarannalle hieman liian vasemmalle. Pysäytin pillillä, johon Saida reagoi hyvin ja samassa sai jo hajun riistasta eikä Saida tarvinnut edes suuntaohjausta. Riista saatiin talteen ja Saida palautti vielä veden kautta hienosti.

Sen jälkeen lähdettiin takaisin lähtöpaikan suuntaan ja mentiin rantaan hakualueelle (D), jossa kaukaisimmat riistat olivat noin 150-200 metrin päässä. Haun teki haastavaksi se, että samalla kun yksi koira lähti hakuun, otettiin seuraava koirakko tekemään ohjaus- ja markkeeraustehtäviä, mikä tarkoitti häiriölaukauksia hakualueen ulkopuolella. Onneksi Saida ei suuremmin ottanut häiriötä, mutta lähetyssuunnan kanssa piti olla tarkkana. Lähetykset piti suunnata suht keskelle kosteikkoon, mutta Saida ajautui helposti vasemmalla olevalle riistattomalle metsäalueelle. Ja toisaalta, jos lähetin liian oikealle, laukaukset vetivät Saidaa hienoisesti markkeerausalueille päin. Jokaisella lähetyksellä Saida kuitenkin lähti innokkaasti hakemaan. Maasto oli raskasta kosteikkoa, mutta hyvin Saida jaksoi etsiä, eikä tullut kuin kerran tyhjänä takaisin. Kaiken kaikkiaan hausta nousi kolme riistaa.

Kokonaisuutena olin tyytyväinen. Kiireessä starttiin ja vaikea koe tavallista kovempine häiriöineen. Monet kanssakilpailijatkin totesivat, että koe oli heidän mielestään liian vaikea alokasluokkaan. Haastetta toivat myös erityispitkät siirtymiset. Markkeeraus- ja ohjaustehtävien välillä siirtymiset olivat 20-30 metrin luokkaa ja hakuun mentäessä lähemmäs 100m. Saidalla meinasi puissa roikkuvat riistat olla ylivoimainen häiriö, ja sitä onkin ehdottomasti harjoiteltava ennen seuraavaa koetta. Kaiken kaikkiaan 16 kiharasta tuloksen sai vain kolme koiraa. Kaksi kakkosta ja Saidan ALO-3. Tuomari kehui Saidan hyvää riistankäsittelykykyä ja ohjautuvuutta sekä halua ratkaista tehtävät itse. Nyt itse yritän olla pilaamatta näitä hyviä ominaisuuksia samalla kun joudun taistelemaan ja laittamaan painetta vesinoutoihin. Tähän on kuitenkin hyvä päättää tämän vuoden nomeilut ja toivoa, että ehkä ensi vuonna se ykkönen sitten napsahtaa vihdoin.

mahtava syysaamu :)
kesän viimeiset yhteiset esineruututreenit (kuva: Katariina Salo)

löytyi :) <3 (kuva: Katariina Salo)


tiistai 8. syyskuuta 2015

kesälomalla..

Jonkin aikaa taas vierähtänyt viime kirjoituksesta. Paljon on tapahtunut asioita, mutta toisaalta kisarintamalla on ollut hiljaista. Puruissa on Jalon kanssa kesän aikana käyty todella vähän. Motivaatio on ollut hakusessa, kun koira ei ilmennä niitä asioita, joita toivoisin. No tästä huolimatta on työstetty jälkeä kovastikin mahdollisuuksien mukaan ja eteenpäin on menty. Lomailtiin mm. pohjanmaalla elokuussa ja siellä sai naapuripellolla jäljestää mielin määrin. Yksi tyylinäyte löytyy täältä. Myös tottiksissa on edetty, tehty oikeaa askellusta, juoksua, jääviä ja etenkin hyppynoutoa. Eipä tässä ole suurta himoa tänä vuonna kisata Ipossa vielä, kun ajatus yhteisestä tekemisestä puuttuu edelleen täysin, joten en ole kiirehtinyt tottisten treenailunkaan kanssa. Ehkä me ensi vuonna tehdään se IP1 ja mietitään sitten sen jälkeen, onko meillä lajissa edes sen pidempää tulevaisuutta. Myös kastrointi on jatkuvasti mielessä, josko se palauttaisi Jalon maan pinnalle 1,5 vuoden haahuilun jälkeen ja lisäisi näin vähän omaakin treeni- ja kisaintoa.

mökki
Saidan kanssa on treenailtu samaten melko vähän. Pari kertaa on nomeiltu ja pitäisi nyt ottaa vielä muutama treeni ennen parin viikon päässä häämöttävää nome-koetta. Jäljellä käyty harvakseltaan, mutta ihan kelpo suorituksia se välillä tekee ja olisi kiva päästä vielä kokeilemaan koejälkeä tänä vuonna. Hyvänä päivä jälki ei tuota ongelmaa, mutta jos riistaa sattuu matkan varrelle, niin todennäköisesti matka loppuu siihen. :) PK-tottiksissa Saida hyppää kapulan kanssa metrisen ja A-estellekin varmaan ehditään tekemään jonkinlainen varmuus. Helposti vielä palauttaa maan kautta, mutta toistoja vaan, niin hyvää tulee. Eteenmenoa pitää vahvistaa vielä, mutta kyllä Saida eteen aina lähtee. Eri asia on, miten kauan se jaksaa juosta täysin suoraa. :)

Jalon lempparipaikka helteissä oli pihakeinujen alla

jälkipeltoa...

Parhaillaan olen autoton, kun vanha meni myyntiin ja uutta etsitään, mutta kunhan uusi peli on alla, täytyy taas herätä lomafiiliksistä ja aloittaa etenkin tokon treenaaminen Saidan kanssa. Marraskuussa häämöttää koe, mutta voi olla, että tulee liian pian, kun on niin paljon uusia liikkeitä. Onhan aina ensi vuosi. :)

Kuvat ovat lomareissulta Pohjanmaalta. Kesän kohokohta ehdottomasti. Mukana oli koirien lisäksi vain äiti, jonka kanssa suuntasimme reissuun Turusta.  Oma piha, jossa koirat saivat olla ja nauttia aamusta iltaan. Mukavia naapureita, jotka antoivat peltonsa käyttöön loman ajaksi. On se meininki maalla vaan paljon rennompaa kuin etelän kaupungeissa, ja sopii meikäläiselle niin paljon paremmin, kuin kaupunkiasuminen. Reissun jälkeen päätinkin, että kun joskus ostan seuraavan asunnon, tulee se olemaan jossain syrjemmässä omassa rauhassa. Mieluusti tietysti oma talo, mutta metsän keskellä oleva pieni rivitaloasunto isolla pihallakin käy, jos sellainen jostain löytyy. :) On se elämä varsinkin malin kanssa moninkertaisesti helpompaa maalla kaukana kaikesta.


liiteri

keleissä ei ollut valittamista :)
Nyt on palattu loman jälkeiseen arkeen. Ne muutamat hellepäivät ovat ohi, mitä tänä kesänä eteen sattui, mutta tovottavasti syksyllä saa nauttia mahtavista lenkkeilykeleistä. Elämä jatkuu ja treenit jatkuvat vähitellen. Viikonloppuna suunnataan puruporukan leirille nostattamaan treeni-intoa. Jalon kanssa herätellään uudelleen esineruutua, missä se oli ennen vuoden taukoa melko pätevä. Toivottavasti pätevyys on edelleen tallella. Myös viralliset terveystarkit käydään alta pois syyskuun aikana. Pidetään niille peukkuja. :)

sentään meni kaikki tauluun :)



tiistai 28. heinäkuuta 2015

Leireilyä ja Saidan luonnetesti...

Paljon on tapahtunut viimeisten viikkojen aikana ja postaus on sen mukainen. Edellisviikonloppuna käväistiin Jalon kasvattajan leirillä Ylöjärvellä, missä tokoiltiin, tottisteltiin ja otettiin puruja sekä tietysti vietettiin huippukivaa laatuaikaa kivojen ihmisten kanssa. Ensimmäistä kertaa ikinä otettiin purut vieraalla maalimiehellä.. Jalo ei ollut moksiskaan vaan oli jopa itsevarmempi kuin omalla maalimiehellä. Ei tarvitse vierasmokketreenejä suuremmin tehdä. Sen lisäksi tottisteltiin ja katsottiin Jalon seuruuta. Olen pyrkinyt pääsemään Jalon peitsaamisesta ja töpöttelystä eroon ja sitä työstettiin leirillä. Leirin jälkeen keksittiin kuitenkin omalla porukalla parempi ratkaisu ja seuruu näyttää tällä hetkellä jokseenkin tältä: Jalo seuraa. Asenne on kohdallaan ja askelluskin parempi.. paikka tosin vielä hieman liian edessä.

Muutamia kuvia saatiin tottiksista ja tokosta.. Kuvat: Misa Riiali

lauantaina tottistreeneissä seuruuta


kieli pitkällä :P



ja tempon vaihtelua

ja sunnuntaina tokoilua

merkin kiertoa

uutta avo-hyppyä

ruudun alkeita



ja kaukoja



Viime viikonloppuna vuorossa oli Kiharaleiri Virroilla. Olosuhteissa ei ollut kehumisen varaa, kun perjantaina vettä tuli tämän tästä taivaalta ja majoituin koirien kanssa teltassa. Perjantai alkoi tokomestaruudella, missä Saida oli ainoa kihara ylemmissä luokissa. Sateen vuoksi olin kuitenkin todella epäileväinen meidän mestaruuden suhteen. Tuomari oli Tuire Marjamäki, enkä ole eläessäni törmännyt yhtä tiukkaan tuomariin. Tuntui, että tuomari unohti, että kyseessä on koira eikä robotti. Jopa hienoa työtä tehneeltä bortsulta (AVO-luokassa) tuomari napsi pisteitä siihen malliin, että sai vain juuri ja juuri ykköstuloksen.

Paikkis tehtiin kelvollisessa sateettomassa säässä, Saidalle arvosana 8. Kaksi pistettä lähti siitä, kun alussa Saida käytti kuonoa maassa ja loppupuolella oli kirputtanut pikaisesti selkäänsä pitäen kuitenkin kokoajan oikean asennon.

Meidän yksilöliikkeiden suorituksen lähestyessä tummat pilvet lähenivät uhkaavasti. Meitä edeltävän koirakon suorituksen loppupuolella päivän rankin kaatosade tietysti alkoi. Edellisen koirakon koira ei Saidan tavoin tykännyt sateesta lainkaan ja tuomari keskeyttikin kokeen vedoten siihen, että koira ei halunnut enää työskennellä (tulipa tällainenkin ratkaisu nyt nähtyä). Odotin, että tuomari ilmoittaa, että pidetään tauko, jotta kamalin sade hellittää, mutta ei. Tiesin jo siinä vaiheessa, että suorituksesta ei tule yhtään mitään ja jälkeenpäin ajateltuna olisi vain pitänyt käydä kiittämässä tuomaria ja lopettaa suoritus ennen kuin se alkoikaan. No kentälle lähdettiin. Sateessa Saida ei suostunut edes istumaan ja meni kauan saada se perusasentoon. Seuruu oli mitä oli ja tiukalta tuomarilta ei säälipisteitä herunut. Arvosana 7.

Liikkeestä istumisen Saida nollasi. Alkuvirittelyistä jo näin Saidan naamasta, että se tiesi mitä ollaan tekemässä, mutta ei tulisi istumaan. Ja niinhän se jäi seisomaan ja liike nollautui. Tässä kohtaa vitutus nousi melkoisesti. Sade alkoi hellittämään, mutta kenttä oli veden peitossa ja vahinko oli jo tapahtunut ja Saidan vire pysyi matalalla.

seuruu ja liikkeestä istuminen

Luoksetulon Saida teki kohtuullisesti. Seisominen meni vähän pitkäksi mutta maahanmeno oli melkein normitasoa. Arvosana 7.

luoksetulo

Ruutu oli veden peitossa eikä Saida ruutua löytänyt. arvosana 0. Samoin Saida nollasi meidän varman liikkeen eli hyppynoudon. Meni hyvin kapulalle, mutta tuntemattomasta syystä kiersi esteen palautuksessa. Arvosana 0. Metallilla Saida empi totuttuun tapaan ja tarvi tuplakäskyn, ennen kuin toi kapulan vastentahtoisesti sivulle. Arvosana 5. Onneksi metallinouto jää nyt kokonaan pois, kun uudessa evl:ssä sitä ei ole.

metallinouto

Tunnari oli meidän paras koetunnari ikinä, kiitos sen matalan vietin. Saida meni kapuloille, haisteli oman ja toi sivulle. Piste lähti varmaan hitaasta palautusvauhdista. Arvosana 9.

tunnistusnouto

Kauko-ohjauksessa Saida teki hieman omaa tasoaan huonommin. Hyvät vaihdot ylösnousuissa, s-m vaihdossa tuli harmittavasti eteenpäin. Nyt vain treeniä harjanvarren kanssa, että laskeutuu hissinä. Myös i-m vaihdossa tuli enemmän eteenpäin kuin yleensä. Arvosana 5.

kauko-käskyt

Kokonaisvaikutus 8. Loppupisteet eivät riittäneet luonnollisesti tulokseen ja meidän saldoksi voittaja-luokasta jäi yksi ykköstulos ja yksi kolmonen. Nyt pidetään pieni treenitauko ja mietitään uusia keinoja ja uusia evl-liikkeitä ja koitetaan pohtia, miten ihmeessä ne saa ujutettua kiharan päähän.. tälle vuodelle en evl-startteja suunnittele ellei ihmeitä tapahdu :)

Leirin jälkeisenä sunnuntaina käväistiin Saidan kanssa myös luonnetestissä Akaassa. Tuomareina olivat Marco Vuorisalo ja Katri Leikola. Kieltämättä hieman jännitti, kun eipä luonnetestin kaltaisia tilanteita (ihmisen hyökkäys jne.) arkielämässä eteen ole tullut.. onneksi. Saida oli läpi testin äärimmäisen reipas ja iloinen itsensä ja se palautui erikoiskokeista erittäin nopeasti. Lopputulema testissä oli seuraavanlainen:

Toimintakyky +2, hyvä
Terävyys +1b, koira, joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puolustushalu +3, kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +2b, Kohtuullisen pieni
Hermorakenne +2, tasapainoinen
Temperamentti +3, vilkas
Kovuus +3, kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus +++, laukausvarma

Yhteispisteet 238+++

Kiva tietää, että tiukan paikan tullen myös Saida yrittää parhaansa puolustaa minua, vaikka ei siitä aggrea löydy kaivamallakaan. Erityisen tyytyväinen olin Saidan toimintakykyyn paitsi kelkalla myös pimeässä huoneessa, jossa se iloisesti häntä heiluen etsi minut nopeasti putoilevista ämpäreistä piittaamatta. :) Testi oli myös hyvä muistutus itselle, että vaikka Saida on äärimmäisen ohjaajapehmeä koira minulle, on sillä roppakaupalla rohkeutta ja toimintakykyä toimia vaikeissakin tilanteissa. Saida ottaa ulkopuolelta tulevat haasteet ilolla vastaan ja selvittää ne itsenäisesti. Seuraava haaste minulle omistajana ja ohjaajana onkin antaa Saidalle enemmän liikkumavaraa, jotta se pystyy myös harrasteissa toimimaan parhaan kykynsä mukaan. :)

Testin videot ja arvostelu löytyyvät alla olevista linkeistä.

Lte alkuosa, seinä, laukaukset, arvostelu.

Loppuun muutama fiilistelykuva Kiharaleiriltä.. mahtava paikka tuo Virtain Marttinen kyllä on.



lauantai aamu valkeni aurinkoisena

synttärisankari otti kaiken irti.. Jalo 2v. <3