Jalon kanssa käväistiin tosiaan suunnitellusti hakemassa se kolmaskin ALO-1 tulos tokosta. Kohtuu tyytyväisin mielin, kun pisteitä kertyi 188, joka riitti toiseen sijaan. Upea nahkakollie vei voiton täysillä pisteillä ja upealla, varmalla ja rauhallisella suorituksella.

Paikkamakuussa alasmenossa Jalo tarvitsi syystä x kaksi käskyä, mutta muutoin kelpo suoritus (=hiljaa) ottaen huomioon, että molemmilla sivuilla makasi narttu, joista toinen vielä vinkui koko suorituksen. Yksilöliikkeet menivät pääosin ok. Luoksarissa jäi omaan makuun liian kauas ja kaukojen lopussa viimeisen vaihdon jälkeen, kun palasin sivulle Jalo nytkähti hieman, kun odotti varmaan palkan lentävän. Loppua kohden homma alkoi hieman revetä liitoksistaan ja hypyssä Jalo kyllä kyllä hyppäsi hyvin, mutta sitten päättikin alkaa haukkua edessä istumisen sijaan. :P Käskystä tuli kuitenkin takakautta vierelle nätisti. Muutoin kympin rivi, mutta kokeessa oli selkeästi havaittavissa taas se, miten tuo vaatomaton laumavietti vaikuttaa koesuorituksiin. Kun Jalo ei palkkaannu kehuista, niin helposti turhautuu ja aloittaa haukkumisen. Pari koetta reilun kuukauden välillä on Jalolle selvästi liikaa, sillä marraskuun toko-kokeessa ei tätä ongelmaa ollut. No sentään kesti viimeiseen liikkeeseen asti, eikä nyt olla suuntaamassa aikoihin AVO-luokkaan tai muihin kokeisiin. Kokeen jälkeen mieleen kuitenkin hiipi kauhukuvia meidän tulevaisuuden kokeista. Tuleeko Jalo turhautumaan palkattomuuden takia, kun kehuista ei edelleenkään palkkaannu, vaikka siihen on tämän vuoden aikana kiinnitetty erityisen paljon huomiota. No ei auta, kuin jatkaa ja toisaalta PK-puolella sentään noudot palkkaavat itsessään jo Jaloa, joten se pelastanee jotain. :)

Vaikka yhteisen tekemisen puuttuminen on aika ajoin laskenut treenimotivaatiota, on Jalon kanssa siitä huolimatta tehty viimeisiä treenejä ennen talven ja lumen tuloa. Yksi tottisvideo löytyy
täältä. Kuvasin pitkästä aikaa tottiksia, jotta näen missä mennään sen aukeamisen ja poikittamisen suhteen. Parempaan on menty, mutta edelleen pitää vasemmassa kädessä pitää jotain kättä pidempää. Edistämiseen olen nyt käyttänyt hiusharjaa tarvittaessa ja se tuntuu toimivan hyvin, joten sillä jatketaan. Toisena teemana on ollut viretila, eli paljon on keskitytty aloituksiin ja seuraa-käskyn jälkeiseen vietinnostoon ja viettikestävyyteen. Ainakin vietti on nyt säilynyt hyvin läpi treenien, vaikka välillä on tehty pitkiäkin pätkiä. :)
Päästiin myös tekemään pari jälkeä oikealla pellolla nurmikon sijaan ennen talvitaukoa.. kulmat ja esineet oli hyvät ja perusjäljestäminen ok. :) Viimeinen jälki tehtiin sitten tutulla nurmikolla siten, että paalulla oli ruokaa, ensimmäiset 85 askelta tyhjää ja esine ja esineen jälkeen tyhjiä vaihtelevasti yhden ja 30 välillä. Kaiken kaikkiaan oli noin 300 askelta. Esineiltä lähdöt avustin namilla, koska muutoin alkaa helposti ryynäämään (kuten videolta näkee, pitihän sitäkin kokeilla;). Mutta onneksi saatiin sekin korjattua vielä ennen talvitaukoa ja jatkossa pidetään namit lähdöissä aina. Viimeinen nurmikkojälki meni loistavasti, mutta en usko, että Jalo olisi vielä kestänyt paljoa pidempää tyhjää alussa. Mutta hurjasti on päästy eteenpäin, kun miettii, että vuosi sitten Jalolla oli jäljellä vain yksittäisiä tyhjiä ja tekniikka oli äärimmäisen huono. Nyt on saatu tekniikkaa nurmikolta ja sitä myöten vähitellen myös itsevarmuutta vaikeammillekin alustoille. Vaikeuksien kautta voittoon. :) Nyt nautitaan pienestä lomasta kotipuolessa ja sen jälkeen aletaan panikoida kevään kokeita :D