![]() |
| Jalo ja Jalon sairanloman suurin kärsijä :D |
Molempina päivinä aloitimme teorialla ja iltapäivä kului harjoituskoirakoiden kanssa. Viikolopun aikana Balli kertoi omasta koulutusfilosofiastaan yleisesti sekä kertoi yksityiskohtaisesti, miten opettaa pennulle etenkin ylempien luokkien liikkeitä. Hän teki pari harjoitusta myös omalla koirallaan, mikä havainnollisti hyvin, minkälaista tekemistä ja suorittamista hän ajaa takaa.
Tässä kirjoituksessa yritän tiivistää Ballin koulutusfilosofiaa ja sitä, minkälaisia perusasioita hän pennulle opettaa. Toisessa postauksessa ajattelin sitten käydä läpi varsinaisia liikkeiden opetuksiin liittyviä vinkkejä.
Koulutusfilosofiaa ja pentuajan koulutusvinkkejä on listattu alla:
- pennusta asti tavoitteena on treenata koira ylimpään luokkaan ja treenaaminen aloitetaan tähtäimessä ylimmän luokan kilpailut ja käytännössä myös arvokisat
- pentu saa aina ruokansa (kuivamuona) ohjaajan kädestä, ei koskaan kupista
- pyrkii selittämään pennulle/ koiralle mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti, mitä siltä halutaan (ei esim käytä ruudun opettamisessa lelua tai kosketusalustaa alkukoulutuksessa, koska haluaa opettaa pennun juoksemaan ruutuun, ei lelulle tai alustalle, myöhemmin näitä voi käyttää, jos ne sopivat koiralle, mutta koska pennusta ei vielä tiedä, mikä sille sopii, voivat ne hankaloittaa liikkeen opettelua myöhemmin, jos metodi paljastuu koiralle huonoksi)
- tärkeintä on pennun aktiivisuus ja intensiivisyys, pelkkä nopeus ei riitä vaan koiran fokuksen tulee olla täysin tehtävässä (ei edes ohjaajassa suoranaisesti)
- kiinnittää paljon huomiota sosiaaliseen palkkaan, kehuu paljon pentua iloisesti ja kertoo, miten hieno pentu on ja lopettaa treenin yhteiseen "halihetkeen".. tekee myöhemmin myös paljon treeniä ilman palkkaa, mutta koira ei saa tehdä tehtäviä vain palkan takia vaan ensisijaisesti siksi, että ohjaaja niin pyytää ja se on ohjaajalle tärkeää
- käyttää paljon ruokaa, ei leluja, koska ei halua lelun tuomaa saalisviettiä tai jämeyttä liikkeisiin, osaavaa koiraa palkkaa lelulla jonkin verran ajoittain
- intensiivisyys tulee osittain vaatimisen kautta, vaatii myös pennulta kokoajan enemmän ja voimakkaampaa toimintaa, toisto toistolta pennun tulee tehdä enemmän palkkansa eteen (esimerkkikoirakkona ollut kultsupentu harjoitteli tätä toimintaa kosketusalustalla, pentu osasi mennä alustalle, mutta kouluttajalle ei riittänyt pelkkä alustalle meno ja se, että pentu odottaa palkkaa "tyhjänä" alustalla, sen sijaan hän kehotti toistamaan käskyä useasti, jotta pennulle tulee pieni turhauma ja se alkaa esim voimakkaasti tassuilla takoa alustaa, se on merkki myös siitä, että pentu ei ajattele enää palkkaa vaan yrittää vain kertoa ohjaajalle, että "alusta on tässä, mitä vielä haluat", ja se käytös vahvistetaan palkalla ja kehulla
- vastaavasti vaatimisen jälkeen kehuu paljon ja vuolaasti pentua, kun se tekee oikein
- toisaalta intensiivisyys tulee myös siitä, että ohjaaja on treenissä intensiivinen, esim liikkuu treeneissä paljon ja treenit ovat lyhyitä, ei keskity liikkeiden täydellisyyteen pentuna vaan oikeanlaiseen voimaan ja asenteeseen, jota hän aluaa pennun ilmentävän ensimmäisenä
- ohjaajan tulee olla kiinnostava pennun mielestä, senkin takia ohjaaja voi liikkua ja kehua pentua kun se tulee mukana, pentu ei saa seurata ohjaajaa namin tai lelun takia vaan siksi, että se on kiinnostunut ohjaajasta
- ohjaajan ei tarvitse kiirehtiä pentua palkkaamaan, voi käyttää klikkeriä ja kehua pentua, mutta pennun tulee tehdä haluttu toiminta kunnes ohjaaja antaa palkan ja luvan lopettaa tehtävän teko (liike on pennun työtä, ei monivalintatehtävä)
- käskyt liitetään aikaisin toimintaan, käsiapuja käyttää vähän, käskyjen tulee olla selkeitä, jotta pentu ymmärtää, mitä siltä halutaan
- tokoa kouluttaessa ajatuksena on, että se on pennulle sekä vakavasti otettavaa että todella mukavaa työtä (myöhempi koulutus on näiden kahden välillä tasapainottelua)
- pentuna tärkeimmät asiat, jotka tulee oppia on oma nimi (luoksetulo) ja "ei"n merkitys, opettaa samoin kuin emo opettaa pentuja eli kun pentu tekee kiellettyä , niin napsasee esim. kyljestä ja kieltää ja tarjoaa esim. vaihtoehtoisen toimintamallin. Pennun tulee vähän säikähtää, jotta oppii, että ei tarkoittaa, että nykyinen toiminta on lopetettava ja tehtävä jotain muuta
- antaa pennulle vastuuta omasta "työstään", sen tulee selvittää itse, miten tilanteessa päästään eteenpäin ja mitä ohjaaja siltä haluaa
- pennulle opettaa ensimmäisten asioiden joukossa myös namin "saalistamisen"/ namille pyrkimisen ja toisaalta namista ja ohjaajasta poispäin menemisen ja luopumisen (esim. peruuttaminen myöhemmin)
- kauko-käskyt aloittaa vasta vanhemmalla pennulla, jolla kropan hallinta on jo paremmalla tasolla
- tekee pentuna pohjat taaksepäin menevälle liikkeelle, kuten peruuttamiselle, koska käyttää monessa liikkeessä todella paljon peruuttamista, tehdään "leikin kautta" ja peruuttamisesta tulee koiralle todella helposti mukava asia, joka toimii sellaisenaan palkkana, yleisesti pentuna opettaa asioita, jotka pentu voi tehdä oman pohtimisen ja tarjoamisen kautta
- aikuista koiraa ei palkkaa namilla, jos näkee, että koira odottaa palkkaa, koetilanteessa ei palkkaa koiraa, koska ei halua, että koira ajattelee, että kehän ulkopuolella on mukavaa ja sisäpuolella ei saa palkkaa, vaan on todella tylsää
- treenaa aikuisella koiralla liikkeitä paljon kokonaisina, toki välillä palkkaa vaihdellen (esim peruuttaminen luoksarin stopissa kuuluu treeniin), mutta koiran pitää pystyä tekemään kokeenomainen liike hyvällä tempolla ja intensiteetillä
- ei koskaan korjaa (anna palautetta) koiralle asiasta, missä on kyseessä tunnetilaongelma (esim ei ole fokus täysin ohjaajassa, pentu pureskelee kapulaa, koska se on epävarma, miten kapulan kanssa tulee toimia, opettaakin pidon vasta isommalle pennulle ellei ole "superpentu"), antaa palautetta vain selkeistä liikevirheistä (esim paikallaolossa, jos koiran korva liikahtaa taaksepäin, kun liikkuri häiriköi takana, kehuu hän koiraa sen sijaan, että kieltäisi, kun fokus ei ole sataprosenttisesti ohjaajassa)
- ei pyri tekemään vauhtia liikkeisiin pitämällä pannasta, koira oppii eteenpäin nojaavan asennon, joka on myös kaukana koetilanteen perusasennosta, ei halua, että koira toimii vain ns. pannasta vedettynä, vaan esim kiertoliikettä voi treenata isommalla pennulla siten, että tötsä on valmiina muutaman metrin päässä, ohjaaja innostaa koiraa itseään kohti ja kun pentu on läsnä ohjaajan kanssa, antaa ohjaaja palkaksi kierrä-käskyn
Loppuun pikapäivitystä Jalosta. Tammikuun lopusta asti Jalo on saikutellut ihmeellisten keuhko-oireiden vuoksi. Käytiin tähystyksessä ja seurailtiin tilannetta, mutta mitään akuuttia supervakavaa ei onneksi löytynyt. Nyt Jalo vaikuttaa olevan ok ja otetaankin pitkän saikun jälkeen nyt melkoista loppukiriä treenien suhteen. Olisi joskus ihan kiva lähteä kisoihin koiran kanssa, jolla olisi edes kymmenen treeniä takana ennen koetta. Mutta näillä mennään. Lähtökohdat eivät ole parhaat mahdolliset, mutta tällaista kisamahdollisuutta ei välttämättä enää toiste tule, joten kaikkemme tehdään, että reissuun päästään.





