Saida (Cimramin ilopilleri)

Saida (Cimramin ilopilleri)

maanantai 30. marraskuuta 2020

IFH2 Jalo 97p.!!!

 Olin saanut eiliselle koepaikan Kouvolaan erikoisjälkikokeeseen. Paikka oli alun perin tarkoitettu Saidalle, koska en uskonut, että Saida selviää edellisen viikonlopun oraspellosta. Saida kuitenkin sai tuloksen, joten ajattelin, etten mitenkään voi viedä Saidaa kokeeseen, koska vaikka se varmasti olisi rehujäljestä suoriutunut, olisi varmasti esineet alkaneet jäämään. Joten pistin Jalolle ilmon sisään. Jalon treenit ovat koko syksyn painottuneet lähinnä IGP-jälkeen. Toki välillä tehtiin vanhoja ja vaikeissa olosuhteissa. Mutta systemaattinen treeni oli jäänyt. Koetta edeltävällä viikolla sain pari kertaa kaverin tallomaan harhoja, joista Jalo puksutti yli ongelmitta. Lisäksi tein yhden palkattomuustreenin, jossa palkkaa tuli vasta viimeiseltä esineeltä.

Sunnuntaina tosiaan suunnattiin sitten Kouvolaan. Tuomari oli Tomi Alanen, jolta en uskonut Jalon hakevan edes mahdollisia IFH-SM-tuloksia.. sakemannimies kun on ja Jalon temperamentti on mitä on. Kokeessa oli vain kolme koiraa ja arvoin meille heti ensimmäisen jäljen. Jalo tuntui kivalta. Nyt ei käynyt niin kierroksilla, kun välillä vieraissa paikoissa. Palkkailin Jaloa myös ruoalla kun otti kontaktia jäljelle kävellessämme ja ilmoittautuminenkin meni suht hyvissä tunnelmissa.



Paalulta lähti keskittynyt ja varma Jalo. Ekalla suoralla taisi tehdä yhden tarkistuksen kohdassa, jossa oli pieni maastonvaihtelu, mutta eteni varmasti. Kulmat oli kaikki priimaa ja yritin pitää Jalon palkattomilla esineillä sellaisena, ettei se alkaisi kehiä kierroksia. Pelto oli hervottoman iso ja jälki todella pitkä, ja olin miettinyt ennen koetta, että olisi pitänyt tehdä Jalolle kestoa ennen koetta. Pelto oli varmaan 500m pitkä ja jälki meni sen päästä päähän tehden vielä muutaman lisäkiemuran. Esineilmaisut oli priimaa. Yhdeltä esineeltä lähdettäessä päästi pienen turhautumisäänen ja parilta esineeltä lähdettäessä ajoi hieman ilmavasti samoin kuin piikkien jälkeen, mutta nenä oli kyllä maassa, mutta ihan samalla tavalla ei impannut kuin suorilla. Jäljestystä oli hieno seurata myös liinan päästä. Jalo oli maavainuinen, tarkka eikä kiskonut esimerkiksi samalla tavalla kuin IGP-rm:issä vaan Jalo tuntui ihan kivalta pääosin liinassa. 1790 askeleen jälkeen päästiin seitsemännelle esineelle. JESS! Ajattelin, että ykköstulos nyt ainakin pitää tulla.

Tuomari kehui meidän yhteistyötä ja totesi minun ohjanneen koiraa hyvin. Jalo oli Tomin mielestä äärimmäisen varma tekemisessään.. sekä jäljellä, että esineillä. Ja olihan se. Hienon suorituksen Tomi palkitsi upeilla 97 pisteellä. Supermiehellä on nyt pari erinomaista plakkarissa tältä vuodelta, joilla ainakin voi hakea ensi vuoden FH-SM-kisoihin. Tosin luulen, että taso on nykyään niin kova, että näilläkään tuloksilla ei paikkaa välttämättä heru, mutta olipa silti hieno saada näin kova tulos muultakin kuin Kurtilta, vaikka niissäkän jäljissä ei kyllä mitään vikaa ollut, mutta kyllä ihmiset tietysti ajattelevat, että Kurtilta saadut ykköstulokset ei ole ansaittuja, vaikka olihan ne.



Nyt jatketaan molempien kanssa treenejä kelien mukaan niin pitkälle kuin mahdollista. Ainakin multapeltoja yritän joulukuun vielä hyödyntää, mikäli mahdollista, Mutta on se hienoa todeta näin loppuvuodesta, että molemmat koirat on menneet kyllä eteenpäin esimerkiksi vuoden takaisesta. Se on merkki siitä, että ainakin joitain asioita on tehty oikein. :) 

maanantai 23. marraskuuta 2020

Saidalle hieno IFH2 86p.

Olin saanut Saidalle paikan oman puruporukan eli JSKK:n järjestämään FH-kokeeseen. Tulisin itse samassa kokeessa tallomaan ykkösen jäljet. Koepäivä oli viime lauantai ja koko viikon ressasin olosuhteita, sillä näytti, että keli vetää pakkasen puolelle, mahdollisesti koetta edeltävänä päivänä tulee lunta ja alusta olisi oraalla. Saidalla on ehkä max 10 kokemusta mullalla ajamisesta, joten en ollut luottavaisin mielin millään tavalla. Koepäivä koitti. Maa oli selkeästi jäässä kun aamulla lähdin Vihtiin, jossa koepellot olivat. Itselle täysin outo paikka. Jo ykkösen jälkiä tallaessa mietin, että kukaan koira ei voi jäljestää tällaisella kivikovalla alustalla ja mietin, että ehdin kyllä peruuttaa oman osallistumisen sitten, kun näen, että koirat ei alustalla jäljestä. Ykköset ajettaisiin ensin ja kakkosen jäljistäkin arvoin jäljen 3/4.
Ensimmäinen ykkösen koira oli todella taitava jäljestäjä ja koira oli ajanut mullalla pääsääntöisesti kaksi ensimmistä elinvuottaan. En siis luottanut yhtään enempää Saidan tulokseen, vaikka ko koira jäljesti alustalla hienosti, jättäen toki kaikki esineet peltoon. Toinen ykkösen koira paineli kulmasta yli. Kaksi ensimmäistä kakkosen koiraa selvitti jäljen loppuun, mutta joitain esineitä jäi ja heille pisteitä 70-80. Hyviä jälkikoiria molemmat. Ajattelin, että no mennään Saidan kanssa katsomaan ja yritetään ajaa edes ensimmäiselle esineelle. Otin vähän palkkaakin taskuun jos tuomari keskeyttää kokeen ja ajelen sitten jäljentekijän kanssa jollekin esineelle. Saida oli autosta ottaessa hyvässä tilassa, se tiesi tasan mitä oltiin tekemässä. Pitkä siirtymä ei haitannut. Onneksi näitä on treenattu ja käyty syksyn ajan vierailla pelloilla esim koulutuksissa, jotta Saidalle saa rutiinia outoihin paikkoihin. Ja Saidahan lähti hienosti paalulta. Aina viimeiseen kulmaan asti jälki oli käsittämättömän hienoa kulmineen, piikkeineen ja kaarineen. Piikit ja monta kulmaa oli täydellisiä, suorat vahvaa tekemistä ja arvosanat olivat pääsääntöisesti korkeaa erittäin hyvää ja erinomaista. Esineiltä sitten lähti pisteitä. Saidaa ällötti alusta ja sen näki esineiden luovutuksessa. Saida ei halunnut istua ja jäi seisomaan eteen, mikä ei sinänsä haittaa, mutta luovutuksen jälkeen Saida jäi hieman nollatilaan ja hypähti lähes jokaisella esineellä minua vasten. Tätä siis tarvitsee treenata. Kuudennen esineen Saida nappasi suuhunsa, kääntyi minua kohti, mutta olisi sittenkin halunnut vain jatkaa matkaa, mihin annoin heti tuo-käskyn, Esine siis puutteelliseksi, mutta sainpahan puututtua. Viimeisessä kulmassa Saida meni vähän yli ja ei oikein saanut viimeisestä suorasta kiinni, koska alusta oli siinä vielä karmeampi ja vastatuuli toi hajua esineestä. Saidalla kävi pää pari kertaa ylhäällä. Liinakin tuli sivusta eikä jalkojen välistä, mikä ei auttanut asiaa. Toisaalta Saidalla saattoi alkaa tulla myös väsy lopussa, koska tuolla alustalla jäljen työstäminen oli varmasti haastavaa eli kestoa tarvitsee tällaisia alustoja ajatellen tehdä vielä lisää. Mietin jo, että jos suora on pitkä, niin Saida hukkaa jäljen. Mutta nopeasti tultiin viimeisell esineelle, jonka Saida nosti moitteetta. Ja pääsin onneksi siihen lopettamaan ja kehumaan Saidaa. 


Arvostelusta kävi ilmi, että tuomari Tony Popper tosiaan tykkäsi Saidan jäljestyksestä, mikä oli kiva kuulla. Suurimmat pistemenetykset tuli tosiaan esineiltä, muuten olisi ykköstulos napsahtanut. Nyt pisteitä jäi 86 ja treenilistalle taas muutamia asioita. Palkattomia treenejä täytyy pitää jatkossakin ohjelmassa. Tai siis, että palkka tulee välillä vasta esim kuudennelta esineeltä yms. Samoin pitää treenailla mullalla, missä Saida voi jäädä esineen kanssa seisomaan, niin siinä asennossa pysymistä, ettei hypi vasten. Ja tietysti jatketaan treeneja mahdollisuuksien mukaan vieraissa paikoissa. Mutta äärimmisen iloinen olen siitä, että Saida pesi joukon hienoja sakemanneja ja malin ja ennen kaikkea siitä, että Saida oli tuollaisellakin alustalla äärimmäisen varma eikä palkaton alku vaikuttanut siihen. Monen tunnin odottelu autossakaan ei haitannut. On se vaan käsittämättömän hieno jälkikoira.




sunnuntai 18. lokakuuta 2020

FI KVA-IGP Jalo ja IGP RM5!!!

Viime viikonloppuna pidetiin Hyvinkäällä belgien IGP-rotumestikset. Mukaan oli ilmoittautunut alunperin 21 koirakkoa, joista lopulta 20 pääsi starttaamaan. Tuomareina kokeessa toimivat Tero Oravasaari (A ja C) sekä Tomi Alanen (B). Perjantaina aloitettiin ilmoittautumisella, sirunluvulla ja arvonnalla. Kaikkien jäljet oli suunniteltu lauantaille ja kentät sunnuntaille. Itselle napsahti jälki kello 10:00 aamuryhmässä ja sunnuntai iltapäivälle tottikset. Tottispariksi arpoutui oman pururyhmän koira. Arvontojen jälkeen matkasin kotiin lepäämään. Kiva, että sai majoittua kotona, niin säästi hieman rahaa ja maksimoi samalla Jalonkin levon. 

Lauantai aamuna sitten starttasi auton nokka kohti Jokelaa, missä jäljet oli. Arvoin ryhmän ensimmäisen jäljen. Jalo lähti aika reippaasti matkaan, mutta pysyi aktiivisena ensimmäiselle esineelle jonka kuitenkin ilmaisi hieman hitaasti, koska vauhdin takia meinasti mennä yli. Jalo kuitenkin ilmaisi esine nätisti tassujen välissä. Ensimmäinen, kolmas ja viimeinen suora olivat suoraan poikkisarkaan ja Jalo teki näillä suorilla pällä jotain tarkistuksia. Kulmat oli pääsääntöisesti ihan ok, mutta vauhti kasvoi inasen kulmien jälkeen. Homma levähti jälleen ensimmäisellä esineellä ja tokalta lähti jo aika vauhdilla. Näistä tuomarilta miinukset samoin kuin annoin esineiltä lähetyskäskyn liian hiljaa, minkä tuomari arvosteli harmittavasti koiran karkaamiseksi. Tulipahan tämäkin koettua näin muutaman kokeen jälkeen. :/ Lopussa Jalo teki päällä tarkisteluja ja siinä samassa jäi sitten viimeinen esine. Perse! Pisteitä jäi plakkariin vain 84 ja toivon rippeet RM-mitalista ja FMBB-paikasta haihtui tuhkana tuuleen. Myös monella muulla koiralla jäi esine peltoon, joten onneksi ei sentään oltu ainoita. Toki kokeneet konkarit pitivät pintansa ja ajoivat hienot jäljet kolmella  esineellä. Olin ajanut Jalolle jäljen viimeksi tiistaina ja sen jälkeen se oli käynyt vain lenkillä. Tämä oli Jalon kannalta huono ratkaisu. Olisi pitänyt ajaa sille ainakin torstaina jälki, jotta ei olisi lähtenyt noin lapasesta. Vastaavasti tein virheen ajamalla sille pääsääntöisesti vaikeita jälkiä, kun olisi pitänyt muistutella sitä, että myös tuoreella helpolla jäljellä pitää olla tarkkana. No onpahan taas tulevaisuudessa viisaampi.

Jälkien jälkeen suunnattiin kentälle tekemään viralliset harjoitukset, jotka meni hyvin ja syöminkien kauta kotiin. Illalla otti hieman päähän ja usko omiin koulutustaitoihin horjui aika rankasti. Mietin, miten saan koottua itseni kenttäosioihin, mutta toisaalta ajattelin, että kaikki paineet ja odotukset ovat hävinneet, joten mennään nauttimaan kenties viimeisistä arvokisoista ipon parissa. 

C-osan arvostelua kuuntelemassa
Sunnuntaina nukuttiin pitkään. Ennen kentälle menoa kävin katsomassa läheisellä toisella kentällä montsukoetta ja moikkaamassa tuttuja. IPO- kentälle suunasin pari tuntia ennen omaa vuoroa. Ennen tottista ei juuri jännittänyt. Tiesin Jalon joutuvan ensin paikallaoloon ja näin ollen kehivän viettiä paikallaolossa, joten seuraamisessa varmasti tulisi aukeamaan enkä voisi sille mitään. Pitäisi vain ohjata koiraa mahdollisimman hyvin ja maksimoida pisteet. Yksi jännityksen hetki olisi myös paikkiksesta haku, missä Jalo on nyt keksinyt alkaa haukkumaan, kun lähestyn sitä, vaikka en koskaan ole Jaloa siinä kohtaa haukuttanut. Tein tottiksen odotuspaikalla pienen paikkisen ja palkkasin etujalkojen väliin saaliilla, kun olin Jalon edessä. Ja pysyihän se Jalo hienosti paikallaolossa. Siitä sitten lähdettiin ilmoon.

Seuraamisessa oli tiivis ja tunsin, että aukeaa, mutta tuomari arvosteli sen vielä suora-asentoiseksi, mitä en ihan itse kyllä uskonut. Jäävät teki ok. Luoksarit oli todella hyvät ja nopeat sivulletulot. Tasuri oli hyvä. Esteillä alkoi kunto loppua, mikä näkyi normaalia huonompana menohyppynä, mutta ei onneksi osunut esteeseen. Noudot ja luovutukset oli ok, toki olisi voinut purra kapulaa vielä tiukemmin. En ollut muistanut tehdä jaksotusta ja palkkausta irrotuksen jälkeiseen tilaan (ja patoamista), joten sivulletulot oli estenoudoissa löysät, mutta suorat. No onpahan taas jotain mitä treenata. Eteenmeno oli kaikin puolin hyvä. Tuomari tykkäsi Jalosta kovasti ja arvosti sen ilmettä ja varmuutta sekä teknistä osaamista. Siitä tunnetilasta ja varmuudesta ollaan tietysti ylpeitä. Loppuarvosanaksi uskomaton erinomainen ja pisteitä hulppeat 96. Hyppynoutovideo löytyy täältä ja A-estenouto täältä.



C-osa jännittikin sitten aikalailla. Niissä harvoissa treeneissä, joita C-osan osalta päästiin tekemään, treenattiin mahdollisimman paljon pitkää liikettä. Oma strategia oli tehdä liikettä osittain liina- ja valjastuella, jotta Jalo saisi liikkeestä pitkältäkin matkalta hyviä kokemuksia 2018 RM:ien ja 2019 FMBB:n jälkeen ilman suurta riskiä loukkaantumisesta. Saatiin treeneissä kerran esiin Jalon maalimiehen kiertäminen viime hetkellä ja päästiin sen jälkeen tekemään liike uudestaan ja korjaamaan käytös ja vahvistamaan Jalon luottoa maalimieheen. Sen jälkeen hypyt meni pitkältä matkalta ihan ok. Jalo tosin meinasi treeneissä kohdistaa ja juosta hieman liikaa maalimiestä kohti, mutta arvelin, että kokeessa se on sen verran tyhjentynyt pitkän suorituksen jälkeen, että todennäköisesti tekee liikkeen paremmin kuin treeneissä. 

Odotuspaikalla Jalo oli hyvässä tilassa. Jalo kiersi piilot ok, mutta väsy näkyi mm. siinä, ettei jaksanut haukkua kuin kakkosella, mikä on Jalolle epätyypillistä. :D Piiloista kuitenkin erinomainen. Piilohaukku oli todella hyvä, jaksoi paukuttaa tasaisesti eikä häiriintynyt minusta. Hallintaanotto ok, vaikka Jalon sivulletulon asento oli vino. Tästäkin tuli erinomainen.

Pako meni hyvin.. Jalo jopa vastusti paossa. Jälkivartioinnissa kerran töni maalimiestä tassulla. Otteet oli hyvät. Selässä meinasi lähteä lapasesta ja murisin pari kertaa liikkeen aikana tuomarin kuulematta. Jalo korjasi niistä hyvin. Selän hyökkäys ok. Sivariin mentäessä jäi seisomaan, minkä pistin väsymyksen piikkiin. Hallinta pitkän liikkeen lähetyspaikalle oli hyvä. Sitten se pitkä liike. Jalo lähti hyvin ja meni melko kovalla vauhdilla mutta hyvin hihaan. JESS!! Irrotus ja jälkivartiointi ok. Toisessa irrotuksessa tarvitsi kaksi käskyä.. ääh.. varmaan sekin osittain meni jo väsymyksen piikkiin ja sen, että ei oltu ehditty tehdä irrotuksia lainkaan noin pitkältä matkalta. Viimeisessä vartioinnissa vähän haukku pätki jo, mutta Jalo oli aktiivinen. Viimeiseen sivariin siirryin pidemmän lenkin kautta ja se meni ok. Jalo oli tehnyt ehkä elämänsä purut ja Tuomari Tero Oravasaari tykkäsi Jalosta kovasti. Se näki Jalon rohkeuden ja sen, että se ei vartioinneissa piipitä hihan alla saalishaukkua vaan oikeasti haukkuu maalimiestä kasvoihin. Myös hyökkäykset ja otteet oli pääsääntöisesti tuomarin mieleen. Jotain pientä sanomista jossain liikkeessä tuli. Arvostelu löytyy kokonaisuudessaan täältä. Pisteitä C-osasta huikeat 92 vielä parilla lisäkäskyllä. C-osan 1. osa löytyy täältä.. 2. osa täältä ja arvostelu täältä.







Kokonaispisteet 272 ja huikea 5.sija Rainerin ja PV-koirien jälkeen. Eipä olisi enää enempää voinut toivoa tai Jalolta edes odottaa. Supermies. Se oli Jalolle samalla kolmas ykköstulos suojelusta, joten Jalosta tuli myös tuplakäyttövalio. Päälle vielä joukkuepronssia Tämä on-joukkueella. 

Olipa taas hienoa päästä mukaan nauttimaan arvokisatunnelmasta koirakkona, vaikka kisoja ei stadikalla järjestettykään. 5. sija tiesi myös paikkaa FMBB-joukkueessa, mikäli kisat ensi vuonna Kreikassa järjestetään. Kerrassaan uskomattoman hieno lopputulema meille näissä kisoissa! Hieno Jalo! <3

Joukkuepronssikoirat Diva, Jalo & Tinka

Suojeluvalioyksilö ja pronssimitalimies

Palkintopallilla