Vuosi ehti vaihtua eikä joulukuussa jotenkin ehtinyt kirjoitella blogiin mitään. Elettiin aika hiljaiseloa. Pari jälkeä ajettiin koirien kanssa Hämeenlinnassa ennen loskakelien tuloa joulukuun loppupuolella. Siihen asti sai onneksi nauttia suh kuivasta kelista ja sulista lenkkimaastoista. Vuoden vaihteessa Hämeenlinnaan tuli lumi ja karkasinkin heti ensimmäisenä uuden vuoden päivänä "etelään" Turkuun. Siellä vietin reilun viikon nauttien lumettomista lenkkimaastoista. Saatiin myös tehtyä pari jälkitreeniä, tottikset ja yksi janatreeni kaverin kanssa. Jalon taajamajälki löytyy täältä. Nyt voikin unohtaa kaikki treenit meidän noutajakoirayhdistyksen hallivuoroa lukuun ottamatta, koska kotiin paluun jälken myös Turkuun tuli lumet.
![]() |
| Jouluaattoaamu Maarian kivikautisella luontopolulla. |
Hieman vaikeaksi itselle tämän talven tekee korona. Muutoin sillä ei juurikaan ole ollut omaan elämään vaikutusta paitsi koirahommien peruuntumisen muodossa kesällä ja keväällä, mutta muutoin vaikutukset ovat olleet aika minimaalisia. Viime keväänä muistan ajatelleeni, että jos korona olisi talvella, olisi se todella masentavaa, kun ei päsisi edes nauttimaan koirien kanssa juoksulenkeistä ja tässä sitä ny ollaan. Sen sijaan rämmitään lumikengillä tai ilman kinoksissa kevääseen asti. Hyi että. Samalla korona rajoittaa toista harratusta eli salilla käyntiä.. paikat ovat salilla kortin alla, kun tunneilla ei saa olla yli kymmentä henkilöä. ensi viikolla ajattelin pakon edessä kokeilla rantareitillä juoksemista Jalon kanssa sekä salilla juoksemista matolla, että selviää tästä talvesta hengissä.
On korona kuitenkin tuonut mukanaan myös hyviä asioita, kuten etätyön. Viime syksynä saimme valita, haluammeko jatkaa jatkuvassa etätyössä myös koronan jälkeen. Tietysti valitsin tämän mahdollisuuden. Turun visiitillä mieleen myös juolahti, että teoriassa mikään ei enää pidättelisi itseä Hämeessä. Olisi mahdollisuus muuttaa pois ja tehdä etänä töitä muualta. Ajoittaiset toimistopäivät voisi ajella Hämeenlinnaan. Saa nähdä, miten käy. Hämeenlinna ei ole koskaan oikein sopinut itselle. Tai itse en ole sopinut tänne. Jotenkin ajatus siitä, että täällä täytyisi asustella loputtomiin, tuntuu hieman masentavalta.
![]() |
| Joulupäivänä Paimion luontopolulla |
Syksyn aikana oli myös jonkinlaisia terveyshuolia. Saidalla ilmeni syksyllä outoja närästys- ja muita oireita. Oli oksentelua, pulauttelua, veden juomista yms. epämääräistä ja Saidan vilkkuluomet ovat enemmän esillä. Joulukuun alussa käytiin petvetissä ottamassa pieni verenkuva ja katsottiin laaja ulostenäyte. Ei löytynyt mitään. Oireet jatkuivat, niin varasin Koirakissaklinikalle ajan tammikuun alussa. Verestä katsottiin vielä haima-arvot ja B12 imeytyminen ja folaatti ja Saidan vatsaontelo ultrattiin kokonaisuudessaan. Mitään ei ultrassa näkynyt, mutta viikko ultran jälkeen lääkäri soitti verikokeiden tuloksia ja Saidalla oli ongelma B12 vitamiinin imeytymisessä. Nyt siis syödään B12 vitamiinia kuurina 12vk ja sen jälkeen kontrolli. Päädyin myös vaihtamaan ruokaa hypoallergeeniseen, jonka pitäisi imeytyä helpommin. Olin miettinyt Saidan vaihtamista takaisin raa`alle, mutta nyt, kun imeytymisen kanssa on ongelmia, niin en uskalla vaihtaa, ettei tule lisää puutostiloja. Mikäli kuurin myötä b12 arvo ja folaatti korjaantuvat, täytyy sen jälkeen vielä seurata, onko imeytymishäiriö jostain syystä pysyvä vai vain väliaikainen. Joskus se voi olla seurausta esim. haimatulehduksesta, mutta onneksi se on suljettu pois. Muita vaihtoehtoja ovat keliakia, Chrohnin tauti tai imeytymishäiriöt. Sen jälkeen on mahdollista tähystää nielu, vatsaontelo sekä suolisto. Tähystykseen mennään myös jos oireet pahenevat. Nyt näyttää siltä, että yksittäiset oksentelukerrat johtunevat ainakin osittain ahmimisesta. Nyt mennään turvotetulla nappulalla (ollut ok) ja sen jälkeen jossain vaihessa kokeilen vain kuivaa nappulaa ahmimisenestokupista... ilman nestettä seassa. Onneksi Saida on ollut koko syksyn silti pirteä ja nyt tuntuu, että oireet ovat ainakin vähentyneet turvottamisen myötä.
![]() |
| Alkuvuoden vakiovaruste lenkeillä... |
Myös Jalolla oli hieman vastoinkäymisiä syksyllä. Jaloa hoidettiin syksyn aikana paljon hieromalla ja osteopaatilla, kun erään treenin jälkeen Jalo kevensi oej. Taisinkin siitä kirjoittaa jo johonkin postaukseen. Onneksi tottis ja perus lenkit sujuvat, mutta päätin tutkia Jalon vielä kunnolla ennen kuin teen lopullista päätöstä mahdollisesta fmbb-osallistumisesta. Varasin Jalolle ajan tammikuun lopulle Urheilukoiraklinikalle. Katsotaan josko selviäisi syy, miksi Jalo keventää muutaman askeleen hypätessään sängystä alas ja ravatessaan. Jalka otti myös vähän itseensä pitkästä umpihankilenkistä, joten esim hauisjänteen tai niillä main olevien lihasten vammat ovat mahdollisia diagooseja. Voihan myös olla, että nivelrikko ärsyttää, mutta koska oireet alkoivat syksyllä yhden treenin jälkeen ja ovat senkin jälkeen olleet epämääräisiä, en ihan nielemättä allekirjoita sitä diagnoosia. Katsotaan mitä mieltä Laura Hakala on tammikuun lopulla asiasta.
Vaikka syksyyn on mahtunut vähän synkkiäkin asioita, niin kulunut vuosi oli kokonaisuutena melko hyvä huonosta alusta huolimatta. Kisatavoitteet ylittyivät, saatiin kevään jälkeen nauttia koko loppuvuosi juoksemisesta ja lenkkeilystä ja Jalon kanssa päästiin tekemään vuoden tauon jälkeen tottista ja puruja. Harrastamisten suhteen oli siis melko hyvä vuosi. Loppusyksystä vierailin jonkin verran uusissa lenkkipaikoissa.. osassa yksin ja osassa seuran kanssa. Myös joulu meni vahvasti lenkkeillen. Toki ikävä on treenaamista, mutta hoidetaan nyt talven aikana typerät terveysasiat kuntoon, niin josko sitten saataisiin taas koko loppuvuosi nauttia kivasta ja ulkoilman ja treenien täyteisestä arjesta.
Kisatavoitteita on tällekin vuodelle, jos onni on myöten. Jalon kanssa FMBB on kysymysmerkki, mutta toivottavasti päästäisiin starttaamaan jäljellä ja treenattua fh:ta siihen malliin, että voisi hakea FH SM-kisoihin. Tokoa treenaillaan, mutta siinä muutamat liikkeet tuntuvat junnaavan paikallaan enkä oikein saa ratkaistua niitä. Mietin myös jospa talven aikana välillä tekisi Jalolle rallya. Se voisi olla ihan hauskaa taas erilaisen koiran kanssa koittaa kisata jossain kohtaa. Saidan tavoitteena olisi päästä vielä starttaamaan FH:lla ja metsästämään kahta viimeistä ykköstulosta. Mutta selvitellään nyt nuo terveysasiat kuntoon molempien osalta ja mietitään sitten kevään korvilla taas kisa- ja treenijuttuja enemmän.











