Vuosi vaihtui. Joulu vierähti Turussa kun kotona oli lunta ja loskaa polviin asti. Olisi tehnyt mieli jäädä kevääseen asti, mutta pakko sitä on kotiin tulla kun Turussa majoitustilat on kovin ahtaat ja joutuu hengailemaan kerrostalossa, mistä ulkoilutus on aina vähän työläämpää, vaikka lähellä onkin hyvä pieni metsä ja vartin ajomatkan päässä hyviä lenkkireittejä.
Jalo viettää edelleen sairasloma. Lenkillä käydään, mutta vain noin puolen tunnin lenkkejä ja pääosin hihnassa. Turussa lähimetsä on ihan huippu ja Jalo pääsikin itsekseen ravailemaan irti monena päivänä ilman mitään ontumisia. Saa nähdä mitä jalka taas tykkää, kun kotona saa luistella loskassa hihnassa eikä ole Jalolla mitään asiaa metsään vaihtelevaan maastoon kun sohjoa on ihan liikaa.
Voro pääsi kerran tottistelemaan halliin. Muuten jätettiin treenit tekemättä. Käväistiin kerran myös kaverin mukana puruissa katselemassa. Edelleen jotenkin tuskastuttaa ja ketuttaa, kun Voron tulevaisuudesta ei ole mitään varmuutta. Tai pikemminkin varmuus on siihen suuntaan että Vorosta ei purukoiraa tule. Senpä takia kaikki treenaaminen on muutenkin vähän jäänyt, kun tavoitteet ovat hävinneet ja ne ovat aina olleet isossa roolissa omassa harrastamisessa. Ilman tavoitteita ei tule treenattua kun ei ole motivaatiota. Onhan niitä muitakin lajeja ja ajan myötä joskus ehkä nekin motivoi edes jonkun verran, mutta kovin on erilainen lähtökohta kun 9 vuotta sitten Jalon kanssa. Silloin toki Jalo oli todella hankala koira, mutta löydettiin yhteinen sävel harrastuksissa. Voron kanssa taas arki on vähän helpompaa, vaikka laumatilanne ja kolmen koiran arki kaikkinensa monen muun haasteen kanssa tekee arjesta tällä hetkellä aika raskasta, mutta tämä tavoitteeton tila on vienyt pohjaa harrastamiselta ja motivaatiolta. Ehkä se vielä jossain kohtaa tulee ihan oikeasti. Oli laji sitten mikä tahansa. Siihen asti koitetaan tusata jotain ainakin Voron aktivoimiseksi.. se kun ei pärjää ilman treeniä ja aktivointia.
Joulukuussa käytiin Voron kanssa ekaa kertaa kokeilemassa myös uimahallissa, mitä Voro hommasta tykkää. Vähän oudoksui ympäristöä, mutta lähti uimaan, mutta saa nähdä tuleeko tästä samanlainen hitti kuin uiminen luonnonvesissä, epäilen. Eikä se halpaakaan ole. Saa nähdä eksytäänkö toistamiseen talven aikana. Voron tyylinäyte löytyy täältä.
Tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna kävin tekemässä Vorolle ekat vedot jalkaisin palkalle. Kolme vetoa ja Voro oppi homman yllättäen nopeasti. Yllätyin, että edes non-stopin vetovaljaat ei häirinneet, kun Voro on niin herkkä valjaiden suhteen ja inhoaa kaikkea kroppaan koskevaa. Seuraavana päivänä lähdettiin sitten kokeilemaan pieneen tuiskuun koiraladulle, mitä mieltä Voro on suksista Alkuun yritti lämppäkierroksella käydä vähän maistamassa suksia, mutta luopui nopeasti. Tuttu sattui olemaan lämppäkierroksen lopulla autoilla toimettomana niin huusin, että hetsaa Voron oman lähetykseni jälkeen maaliin. Vorohan lähti hienosti vetämään, kaveri huusi Voroa, laskin liinasta irti ja Voro juoksi palkalle. Sen jälkeen otin itse vielä muutaman vedon. Taakse jätetystä palkasta oli vaikea luopua, mutta ei ihme kun edellisenä päivänä olin juoksuttanut jätetyille palkoille. Mutta muutoin vedot menivät hienosti. Viimeiselle en tehnyt lähetystä vaan lähdettiin vain hiihtämään ja jossain kohtaa sanoin käskyn "Veto" ja Vorohan pisti laukalle ja jatkoi vetämistä, josta laskin sen sitten muutaman kymmenen metrin päässä olevalle palkalle. Voro yllätti kyllä tässä lajissa. Sen terävyys ja pieni epävarmuus tekee siitä vähemmän varman hiihtokaverin, mutta iän myötä varmasti nekin tasoittuu ja kun Voro oppii vetohommien idean toivottavasti niin ei sitten palkan toivossa ehdi toivottavasti katsella edes muualle. Tammikuu vasta meneillään, joten varmaan saadaan muutamia treenejä tälle talvelle. Positiivista oli myös huomata, että omat hiihtotaidot ovat pysyneet ennallaan. Lähdettiin siitä mihin viime talvena jäätiin. Taso on huono, mutta lähtötilannetta parempi sentään. :)
Joulukuussa tuli ostettua ekstempore myös kunnon etujousitettu maastopyörä 2,25 tuuman renkailla.. Turusta löytyi Käytettynä Kona Fire Mountain. On ollut pätevä peli työmatkoilla ja ehkäpä jos Voro näistä vetohommista innostuu, voisi joskus miettiä myös koirapyöräilyn aloittamista. :)
Otsikon mukaisesti oli tarkoitus pohtia mennyttä. Tästä vuodesta ei osittain tuntunut jäävän käteen muuta kuin väsymystä ja uupumusta kolmen koiran kanssa elämisestä ja aika isoja pettymyksiä Voron harrastusrintamalla ja osittain myös Jalon. Jospa ensi vuosi olisi vähän valoisampi. Ainakin arki on vähitellen helpottanut ja Jalon tilanne ratkeaa varmasti vuoden aikana johonkin suuntaan. Harrastuksia Voron kanssa jatketaan varmasti joidenkin lajien parissa. Jotain suunnitelmia on myös koirarintaman ulkopuolella. Olen miettinyt asunnon myyntiä ja ehkä keksinyt jotain kouluttautumissuunnitelmia itselle. Toki jälkimmäisen toteuttaminen vaatii rahaa, minkä vuoksi suunnitelma saa odottaa muutaman vuoden.








